Paluusopeutumiseen liittyviä ongelmia - Repatriaatioon sopeutumiseen liittyvistä ongelmista ja niiden taustatekijöistä
Välimaa, Katja (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Kansainvälistyvä liiketoiminta on tuonut mukanaan uusia haasteita henkilöstöresurssien johtamiselle, liittyen henkilöstöpoliittisiin ratkaisuihin. Organisaatiot lähettävät henkilöstöään ulkomaille kasvavassa määrin. Tässä kentässä tutkimukset ovat aiemmin keskittyneet ulkomailla olevien henkilöihin, ekspatriaatteihin. Viimeaikainen tutkimus on nostanut esille komennukselta palaavien, repatriaattien kokemat haasteet. Tutkimusongelmana oli repatriaatioon liittyvät sopeutumishaasteet, ja mitkä taustatekijät vaikuttavat näiden ongelmien syntyyn.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjaa aiempiin tutkimuksiin, lähinnä Blackin, Gregersenin ja Mendenhallin (1992) kehittämään viitekehykseen, jossa pyrittiin määrittelemään taustatekijöitä, joiden avulla ulkomaankomennukselta paluuta – repatriaatiota – ja siinä ilmeneviä sopeutumisongelmia voidaan selittää. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, ja aineiston analysointiin käytettiin siihen soveltuvia kvantitatiivisia menetelmiä. Aineisto koostui Suomen Ekonomiliiton jäsenistä, jotka olivat palanneet komennukseltaan. Keskimääräinen tutkimuskohteemme oli 39-vuotias mies, joka oli työskennellyt Euroopassa suomalaisen yrityksen tai tytäryhtiön palveluksessa. Komennus oli repatriaatin ensimmäinen ja kesti noin kolme vuotta. Vastausprosentiksi muodostui 67.
Vahvimmin tulokset osoittivat, että naisrepatriaateilla on sopeutumishaasteita työtehtävien suhteen sekä puolison kokemien sopeutumisongelmien vaikutuksen repatriaatin työtovereihin sopeutumiseen. Lisäksi työtovereihin sopeutumiseen vaikuttivat repatriaatin ikä ja epäselvä työrooli, työtehtäviin sopeutumiseen yhteydenpidon puute ja harkintavallan puuttuminen työssä sekä yhteiskuntaan sopeutumiseen puolison kokemat sopeutumisongelmat. Varsinkin työhön liittyvät seikat ovat tärkeässä asemassa repatriaation sopeutumishaasteita määriteltäessä. Tutkimuksen tulokset noudattelivat aiempien tutkimusten esilletuomia linjoja.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjaa aiempiin tutkimuksiin, lähinnä Blackin, Gregersenin ja Mendenhallin (1992) kehittämään viitekehykseen, jossa pyrittiin määrittelemään taustatekijöitä, joiden avulla ulkomaankomennukselta paluuta – repatriaatiota – ja siinä ilmeneviä sopeutumisongelmia voidaan selittää. Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena, ja aineiston analysointiin käytettiin siihen soveltuvia kvantitatiivisia menetelmiä. Aineisto koostui Suomen Ekonomiliiton jäsenistä, jotka olivat palanneet komennukseltaan. Keskimääräinen tutkimuskohteemme oli 39-vuotias mies, joka oli työskennellyt Euroopassa suomalaisen yrityksen tai tytäryhtiön palveluksessa. Komennus oli repatriaatin ensimmäinen ja kesti noin kolme vuotta. Vastausprosentiksi muodostui 67.
Vahvimmin tulokset osoittivat, että naisrepatriaateilla on sopeutumishaasteita työtehtävien suhteen sekä puolison kokemien sopeutumisongelmien vaikutuksen repatriaatin työtovereihin sopeutumiseen. Lisäksi työtovereihin sopeutumiseen vaikuttivat repatriaatin ikä ja epäselvä työrooli, työtehtäviin sopeutumiseen yhteydenpidon puute ja harkintavallan puuttuminen työssä sekä yhteiskuntaan sopeutumiseen puolison kokemat sopeutumisongelmat. Varsinkin työhön liittyvät seikat ovat tärkeässä asemassa repatriaation sopeutumishaasteita määriteltäessä. Tutkimuksen tulokset noudattelivat aiempien tutkimusten esilletuomia linjoja.