Henkilöstön työkyky huippuunsa personal training -valmennuksilla
Väisänen , Heini (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia mahdollisuuksia personal training -valmennukset tarjoavat työhyvinvoinnin johtamiselle ja miten valmennuksia voi hyödyntää henkilöstön työkyvyn systemaattisessa tukemisessa. Tutkimuksessa selvitettiin myös, millaisia muutoksia henkilöstön työkyvyssä on mahdollista saavuttaa personal training -valmennuksilla. Lisäksi tutkimuksessa pohdittiin, mihin tutkimustulokset haastavat yrityksiä työhyvinvoinnin johtamisessa. Tutkimusstrategioina olivat tapaus- ja toimintatutkimus ja tutkimusaineisto kerättiin kuuden HR-vastaavan ja kuuden personal training -asiakkaan teemahaastattelujen avulla.
Tutkimustulosten mukaan organisaatioissa odotetaan työkyvyn edistämiseen käytettyjen investointien vaikuttavan henkilöstön terveyteen ja työkykyyn sekä organisaation tuloksellisuuteen. Tästä huolimatta työkyvyn edistämiseen käytetyt panostukset eivät kohdistu niihin toimenpiteisiin, jotka tukisivat parhaiten henkilöstön terveyttä ja työkykyä. Työkyvyn edistämiseen käytetyt panostukset eivät myöskään kohdistu heihin, joiden terveyttä ja työkykyä parantamalla voisi vaikuttaa eniten organisaation tuloksellisuuteen. Henkilöstön työhyvinvointia edistävien toimien priorisoimiseksi tulisi työkykyä mitata monipuolisemmin ja systemaattisemmin. Lisäksi työkyvyn edistämiseen käytettyjen keinojen tulisi olla yksilöllisempiä ja pitkäjänteisempiä ja niiden taloudellista merkitystä ja vaikuttavuutta työkykyyn tulisi arvioida systemaattisemmin.
Tutkimustulosten perusteella organisaatiot voisivat vastata osittain työhyvinvoinnin johtamisen haasteisiin hyödyntämällä personal training -valmennuksia työkyvyn systemaattisessa tukemisessa. Personal training -valmennuksilla on mahdollista parantaa työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, edistää painonpudotusta, aktivoida työntekijät kehittävän liikunnan pariin, muuttaa heidän ruokailutottumuksia terveellisemmäksi sekä ennaltaehkäistä ja hoitaa monia pitkäaikaissairauksia. Parantuneiden elintapojen myötä myös työn kuormittavuuden kokemukset vähenevät, työstä palautuu entistä nopeammin ja työntekijöiden jaksaminen paranee huomattavasti.
Tutkimustulosten mukaan organisaatioissa odotetaan työkyvyn edistämiseen käytettyjen investointien vaikuttavan henkilöstön terveyteen ja työkykyyn sekä organisaation tuloksellisuuteen. Tästä huolimatta työkyvyn edistämiseen käytetyt panostukset eivät kohdistu niihin toimenpiteisiin, jotka tukisivat parhaiten henkilöstön terveyttä ja työkykyä. Työkyvyn edistämiseen käytetyt panostukset eivät myöskään kohdistu heihin, joiden terveyttä ja työkykyä parantamalla voisi vaikuttaa eniten organisaation tuloksellisuuteen. Henkilöstön työhyvinvointia edistävien toimien priorisoimiseksi tulisi työkykyä mitata monipuolisemmin ja systemaattisemmin. Lisäksi työkyvyn edistämiseen käytettyjen keinojen tulisi olla yksilöllisempiä ja pitkäjänteisempiä ja niiden taloudellista merkitystä ja vaikuttavuutta työkykyyn tulisi arvioida systemaattisemmin.
Tutkimustulosten perusteella organisaatiot voisivat vastata osittain työhyvinvoinnin johtamisen haasteisiin hyödyntämällä personal training -valmennuksia työkyvyn systemaattisessa tukemisessa. Personal training -valmennuksilla on mahdollista parantaa työntekijöiden fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, edistää painonpudotusta, aktivoida työntekijät kehittävän liikunnan pariin, muuttaa heidän ruokailutottumuksia terveellisemmäksi sekä ennaltaehkäistä ja hoitaa monia pitkäaikaissairauksia. Parantuneiden elintapojen myötä myös työn kuormittavuuden kokemukset vähenevät, työstä palautuu entistä nopeammin ja työntekijöiden jaksaminen paranee huomattavasti.