Demokratiavajeen tunnusmerkkejä Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä
Vähämäki, Timo (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on selvittää Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä vallitsevan demokratiavajeen tunnusmerkkejä. Tutkielman tutkimusongelma on seuraava: Mitä demokratiavaje on ja miten se ilmenee Euroopan unionin päätöksenteossa ja päätöksentekojärjestelmässä? Tutkimusongelman kautta määritellään demokratiavajeen ominaisuuksia teoreettisesti ja tutkitaan empiirisesti millä tavoin sitä esiintyy Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä. Demokratiavajeen ominaisuuksia ja esiintymistä tarkastellaan sekä yleisesti päätöksentekojärjestelmän kannalta että unionin toimielinten välisenä institutionaalisena kysymyksenä.
Tutkielmassa keskitytään erityisesti Euroopan parlamentin aseman pohtimiseen unionin ainoana kansalaisten suoraan vaaleilla valitsemana toimielimenä. Muut unionin keskeisimmät toimielimet ovat komissio, ministerineuvosto ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. Myös unionin jäsenmaiden kansallisten parlamenttien osuus päätöksenteossa huomioidaan päätöksenteon demokraattisuuden suhteen merkittävänä vaikuttajana.
Tutkielmassa esitellään ensin päätöksentekojärjestelmän keskeisimpinä käsitteinä demokratian, päätöksenteon ja vallan käsitteet. Demokratiavajeen käsite esitellään jo myös tässä vaiheessa demokratian peruskäsitteen pohjalta. Keskeisten käsitteiden avulla luodun teoriapohjan jälkeen käsitteet liitetään seuraavassa luvussa konkreettisesti Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmään.
Empiirisinä tutkimusmetodeina on tutkielmassa käytetty sekä kyselyä että haastattelua. Kyselyn kohteeksi valittiin suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet mahdollisimman perusteellisen ja ajankohtaisen tiedonsaannin turvaamiseksi. Kysely toteutettiin avoimilla kysymyksillä sähköpostin avulla. Kyselyn lisäksi tehtiin tietopohjan laajentamiseksi samojen kysymysten pohjalta yksi asiantuntijavirkamieshaastattelu.
Tutkimuksesta ilmenee, että tutkimusongelman hypoteettinen oletus demokratiavajeen esiintymisestä Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä pitää täysin paikkansa. Demokratiavajetta ilmenee sekä päätöksentekojärjestelmän yleisellä tasolla että institutionaalisesti unionin toimielinten välisissä suhteissa. Unionin päätöksentekojärjestelmän sulkeutuneisuus ja Euroopan parlamentin riittämätön toimivalta päätöksentekomenettelyissä yhteispäätösmenettelyä lukuun ottamatta ovat keskeisimmät demokratiavajeen ilmenemismuodot. Jäsenmaiden kansalaisten epäaktiivisuus ja heikko unionin asioiden tuntemus sekä kansallisten parlamenttien hyvin vaihteleva aktiivisuus unionin lainsäädäntötyön valvonnassa nousevat myös esille keskeisinä demokratiavajeen aiheuttajina.
Tutkielmassa keskitytään erityisesti Euroopan parlamentin aseman pohtimiseen unionin ainoana kansalaisten suoraan vaaleilla valitsemana toimielimenä. Muut unionin keskeisimmät toimielimet ovat komissio, ministerineuvosto ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. Myös unionin jäsenmaiden kansallisten parlamenttien osuus päätöksenteossa huomioidaan päätöksenteon demokraattisuuden suhteen merkittävänä vaikuttajana.
Tutkielmassa esitellään ensin päätöksentekojärjestelmän keskeisimpinä käsitteinä demokratian, päätöksenteon ja vallan käsitteet. Demokratiavajeen käsite esitellään jo myös tässä vaiheessa demokratian peruskäsitteen pohjalta. Keskeisten käsitteiden avulla luodun teoriapohjan jälkeen käsitteet liitetään seuraavassa luvussa konkreettisesti Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmään.
Empiirisinä tutkimusmetodeina on tutkielmassa käytetty sekä kyselyä että haastattelua. Kyselyn kohteeksi valittiin suomalaiset Euroopan parlamentin jäsenet mahdollisimman perusteellisen ja ajankohtaisen tiedonsaannin turvaamiseksi. Kysely toteutettiin avoimilla kysymyksillä sähköpostin avulla. Kyselyn lisäksi tehtiin tietopohjan laajentamiseksi samojen kysymysten pohjalta yksi asiantuntijavirkamieshaastattelu.
Tutkimuksesta ilmenee, että tutkimusongelman hypoteettinen oletus demokratiavajeen esiintymisestä Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä pitää täysin paikkansa. Demokratiavajetta ilmenee sekä päätöksentekojärjestelmän yleisellä tasolla että institutionaalisesti unionin toimielinten välisissä suhteissa. Unionin päätöksentekojärjestelmän sulkeutuneisuus ja Euroopan parlamentin riittämätön toimivalta päätöksentekomenettelyissä yhteispäätösmenettelyä lukuun ottamatta ovat keskeisimmät demokratiavajeen ilmenemismuodot. Jäsenmaiden kansalaisten epäaktiivisuus ja heikko unionin asioiden tuntemus sekä kansallisten parlamenttien hyvin vaihteleva aktiivisuus unionin lainsäädäntötyön valvonnassa nousevat myös esille keskeisinä demokratiavajeen aiheuttajina.