SUOMEN SÄHKÖMARKKINAT JA SUOMEN SÄHKÖN ALUEHINNAN MUODOSTUMINEN
Virtanen, Tero (2014)
2014
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia Suomen sähkömarkkinoita ja Suomen sähkön aluehinnan muodostumista. Tutkimus on jaettu sähkömarkkinoita tutkivaan teoriaosuuteen sekä sen pohjalta muodostettuun empiriaosuuteen. Teorian pohjalta tehdään olettamuksia sähkön aluehintaan mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä ja näihin olettamuksiin haetaan vastauksia empiriaosuudessa tehtävien tutkimuksien avulla.
Tutkimuksen alussa lähdetään liikkeelle siitä kuinka sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle vaikutti markkinoiden kehitykseen ja miten kotimaiset markkinat ovat muutoksen sopeutuneet. Laajemmat sähkömarkkinat ovat laittaneet siirtojärjestelmän koetukselle, mutta omien rajojen yli ulottuvat sähköverkot ovat avanneet paremmat mahdollisuudet hyödyntää omaa monipuolista tuotantorakennetta sähkön tuotannossa. Uusin mullistus markkinoilla on päästökauppa, joka tässä tutkimuksessa saa arvoistaan painoarvoa ja tulevaisuuden tutkimuksissa varmasti vieläkin enemmän.
Sähkön aluehintaa tutkitaan aikasarjamallien avulla. Selittäviksi muuttujiksi valittiin päästöoikeuden, kivihiilen, maakaasun, öljyn ja sähkömarkkinoiden systeemihinta, jokien virtaama, ilman lämpötila sekä sähkön bruttokokonaistuotanto. Sähkön hintaa selittäväksi malliksi muodostettiin lineaarinen regressiomalli, minkä lisäksi muuttujia testataan VAR- mallilla ja impulssivasteanalyysillä. Lopullinen regressiomalli muodostui muuttujien ominaisuuksien testaamisen jälkeen. Selittävällä mallilla pystyttiin selittämään kohtalaisesti aluehinnan vaihteluita. Mallilla ei pystytä selittämään hintapiikkien syntymistä, mutta muun vaihtelun selittämiseen malli on käyttökelpoinen. Yleisesti VAR- mallin ja impulssivasteiden avulla tehtiin useita mielenkiintoisia johtopäätöksiä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksista. Tuloksien mukaan päästökaupalla näytti olevan merkittävä vaikutus Suomen sähkön aluehintaan, sillä päästöoikeuden hinnan nousu nosti selvästi myös sähkön hintaa. Kivihiilen hinnan nousun huomattiin laskevan merkittävästi sähkön hintaa. Lämpötilan lasku sen sijaan nostaa sähkön hintaa ja lisää sähkön tuotantoa.
Tutkimuksen alussa lähdetään liikkeelle siitä kuinka sähkömarkkinoiden avaaminen kilpailulle vaikutti markkinoiden kehitykseen ja miten kotimaiset markkinat ovat muutoksen sopeutuneet. Laajemmat sähkömarkkinat ovat laittaneet siirtojärjestelmän koetukselle, mutta omien rajojen yli ulottuvat sähköverkot ovat avanneet paremmat mahdollisuudet hyödyntää omaa monipuolista tuotantorakennetta sähkön tuotannossa. Uusin mullistus markkinoilla on päästökauppa, joka tässä tutkimuksessa saa arvoistaan painoarvoa ja tulevaisuuden tutkimuksissa varmasti vieläkin enemmän.
Sähkön aluehintaa tutkitaan aikasarjamallien avulla. Selittäviksi muuttujiksi valittiin päästöoikeuden, kivihiilen, maakaasun, öljyn ja sähkömarkkinoiden systeemihinta, jokien virtaama, ilman lämpötila sekä sähkön bruttokokonaistuotanto. Sähkön hintaa selittäväksi malliksi muodostettiin lineaarinen regressiomalli, minkä lisäksi muuttujia testataan VAR- mallilla ja impulssivasteanalyysillä. Lopullinen regressiomalli muodostui muuttujien ominaisuuksien testaamisen jälkeen. Selittävällä mallilla pystyttiin selittämään kohtalaisesti aluehinnan vaihteluita. Mallilla ei pystytä selittämään hintapiikkien syntymistä, mutta muun vaihtelun selittämiseen malli on käyttökelpoinen. Yleisesti VAR- mallin ja impulssivasteiden avulla tehtiin useita mielenkiintoisia johtopäätöksiä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksista. Tuloksien mukaan päästökaupalla näytti olevan merkittävä vaikutus Suomen sähkön aluehintaan, sillä päästöoikeuden hinnan nousu nosti selvästi myös sähkön hintaa. Kivihiilen hinnan nousun huomattiin laskevan merkittävästi sähkön hintaa. Lämpötilan lasku sen sijaan nostaa sähkön hintaa ja lisää sähkön tuotantoa.