"Puhun aika paljon englantia ja ruotsia." Skolelevers uppfattningar om flerspråkighet och sig själva som språkinlärare i engelska och svenska
Vierola, Päivi (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena on syventyä peruskoulun alaluokkien neljännen, viidennen ja kuudennen luokan oppilaiden näkemyksiin, käsityksiin ja kokemuksiin itsestään kielellisinä, kokonaisvaltaisina yksilöinä heidän näkökulmastaan käsin. Paneudun pro gradu -tutkielmassani tarkastelemaan myös englannin ja ruotsin kielen oppimista koulussa eli formaalissa sekä informaalissa ympäristössä eli koulun ulkopuolisessa maailmassa. Lisäksi mahdolliset eroavaisuudet tyttöjen ja poikien välillä ovat tarkastelun kohteena.
Tutkimukseni on määrällinen, yhtä alakoulua koskeva tapaustutkimus. Aineisto on kerätty kyselylomakkeen avulla syksyllä 2015. Kyselylomakkeeseen vastanneet neljännen ja viidennen luokan oppilaat ovat opiskelleet englantia A-kielenä kolmannelta luokalta lähtien. Lisäksi he ovat saaneet valita B-kieleksi ruotsin neljänneltä luokalta lähtien. Kuudennen luokan oppilaat ovat vaihtoehtoisesti oman valintansa mukaan opiskelleet englantia tai ruotsia, ja ruotsin A-kieleksi valinneet ovat saaneet valita B-kieleksi englannin viidenneltä luokalta lähtien. Kyselylomakkeeseen vastasi 48 oppilasta eli 92 % kohdejoukosta.
Pro gradu -tutkielmassani ilmenee, että enemmistö oppilaista ei koe itseään monikielisiksi. Aineistosta nousivat kuitenkin esiin viidennen luokan oppilaat, joista 73 % koki itsensä monikielisiksi. Aineiston perusteella tämän vuosiluokan oppilaat suhtautuvat positiivisesti myös kohtaamaan vieraskielisiä ihmisiä ja kokevat kielten oppimisen myönteisesti. Englannin kieltä ja sen opiskelua kaikki oppilaat suosivat enemmän kuin ruotsin kieltä. Vanhempien kannustus kielten opetuksessa nousi esiin myönteisenä seikkana, kun taas osa pojista koki, että opettajat eivät kannusta heitä. Tutkielmassa pojat suhtautuvat pääosin myönteisemmin kielten opiskeluun sekä kielten avulla tapahtuvaan toimintaan innokkaammin kuin tytöt. Nämä tulokset ovat yhteneväisiä myös nykytutkimuksen ja peruskoulun uuden opetussuunnitelman kanssa.
Tutkimukseni on määrällinen, yhtä alakoulua koskeva tapaustutkimus. Aineisto on kerätty kyselylomakkeen avulla syksyllä 2015. Kyselylomakkeeseen vastanneet neljännen ja viidennen luokan oppilaat ovat opiskelleet englantia A-kielenä kolmannelta luokalta lähtien. Lisäksi he ovat saaneet valita B-kieleksi ruotsin neljänneltä luokalta lähtien. Kuudennen luokan oppilaat ovat vaihtoehtoisesti oman valintansa mukaan opiskelleet englantia tai ruotsia, ja ruotsin A-kieleksi valinneet ovat saaneet valita B-kieleksi englannin viidenneltä luokalta lähtien. Kyselylomakkeeseen vastasi 48 oppilasta eli 92 % kohdejoukosta.
Pro gradu -tutkielmassani ilmenee, että enemmistö oppilaista ei koe itseään monikielisiksi. Aineistosta nousivat kuitenkin esiin viidennen luokan oppilaat, joista 73 % koki itsensä monikielisiksi. Aineiston perusteella tämän vuosiluokan oppilaat suhtautuvat positiivisesti myös kohtaamaan vieraskielisiä ihmisiä ja kokevat kielten oppimisen myönteisesti. Englannin kieltä ja sen opiskelua kaikki oppilaat suosivat enemmän kuin ruotsin kieltä. Vanhempien kannustus kielten opetuksessa nousi esiin myönteisenä seikkana, kun taas osa pojista koki, että opettajat eivät kannusta heitä. Tutkielmassa pojat suhtautuvat pääosin myönteisemmin kielten opiskeluun sekä kielten avulla tapahtuvaan toimintaan innokkaammin kuin tytöt. Nämä tulokset ovat yhteneväisiä myös nykytutkimuksen ja peruskoulun uuden opetussuunnitelman kanssa.