Ympäristökustannusten kirjaamiskäytäntöjen vertailu yrityksen kansainvälisissä yksiköissä. Case: Stora Enso Oyj
Vehviläinen, Anna (2006)
2006
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli tutkia ja vertailla case-yrityksen ympäristökustannusten keräys- ja tallennustapoja konsernin eri tuotantoyksiköissä. Tutkimuksen taustalla oli tarve selvittää, vaikuttavatko kustannustietojen tallennustavat ympäristöllisten kokonaiskustannusten suuruuteen. Pyrkimyksenä oli myös tutkia, vaikuttavatko kansalliset ja kulttuuriset erot kyseisiin tapoihin. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, mihin kyseisiä ympäristökustannusten lukuja käytetään konkreettisesti, ja kuinka niitä käytetään toiminnanohjaukseen. Laskentatapojen yhtenäistämistä tutkittiin kartoittamalla mielipiteitä mahdollisesta laskentatoimen informaatiojärjestelmien standardisoinnista.
Tutkielman tutkimushypoteesit muodostettiin aikaisempien ympäristölaskennan tutkimusten sekä kontingenssitutkimusten perustella. Tutkimusyksiköt valittiin antamaan mahdollisimman laaja kuva mahdollisista kulttuurisista eroista. Yksiköt valittiin Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Puolasta, Yhdysvalloista ja Kiinasta – yksi jokaisesta. Tulokset analysoitiin pääasiassa kvalitatiivisesti. Kvantitatiiviset tulokset analysoitiin Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokertoimilla.
Tutkimustulokset osoittivat, että ympäristökustannuksia määritellään tutkimusyksiköissä eri tavoilla. Kyselylomakkeessa annettiin esimerkkejä toiminnoista ja vastaajia pyydettiin arvioimaan ympäristökustannusten ja -investointien osuuksia. Vastausten havaittiin vaihtelevan merkittävästi. Kyselyn lisäksi eroja tutkittiin tarkastelemalla yksiköiden ympäristökustannusten kirjaamisessa käytettäviä ohjeita, menetelmiä ja ohjelmistoja. Tämän pohjalta paljastui, että ympäristökustannusten raportointivastuu vaihtelee yksiköissä huomattavasti. Kansallisen kulttuurin vaikutuksella ei havaittu olevan merkitystä selvitettäessä yleistä suhtautumista ympäristökustannuslaskentaan. Tämän arvioidaan johtuvan vastaajien asemasta yksikön ympäristöhallinnossa sekä case-yrityksen vahvasta ympäristöpolitiikasta, joka sitouttaa jokaisen yksikön ympäristölaskentaan. Tulosten perusteella voidaan havaita, että ympäristöasioiden merkityksen kasvaessa, on ympäristökustannuslaskennan jatkotutkimuksille tulevaisuudessa aihetta.
Tutkielman tutkimushypoteesit muodostettiin aikaisempien ympäristölaskennan tutkimusten sekä kontingenssitutkimusten perustella. Tutkimusyksiköt valittiin antamaan mahdollisimman laaja kuva mahdollisista kulttuurisista eroista. Yksiköt valittiin Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Puolasta, Yhdysvalloista ja Kiinasta – yksi jokaisesta. Tulokset analysoitiin pääasiassa kvalitatiivisesti. Kvantitatiiviset tulokset analysoitiin Pearsonin ja Spearmanin korrelaatiokertoimilla.
Tutkimustulokset osoittivat, että ympäristökustannuksia määritellään tutkimusyksiköissä eri tavoilla. Kyselylomakkeessa annettiin esimerkkejä toiminnoista ja vastaajia pyydettiin arvioimaan ympäristökustannusten ja -investointien osuuksia. Vastausten havaittiin vaihtelevan merkittävästi. Kyselyn lisäksi eroja tutkittiin tarkastelemalla yksiköiden ympäristökustannusten kirjaamisessa käytettäviä ohjeita, menetelmiä ja ohjelmistoja. Tämän pohjalta paljastui, että ympäristökustannusten raportointivastuu vaihtelee yksiköissä huomattavasti. Kansallisen kulttuurin vaikutuksella ei havaittu olevan merkitystä selvitettäessä yleistä suhtautumista ympäristökustannuslaskentaan. Tämän arvioidaan johtuvan vastaajien asemasta yksikön ympäristöhallinnossa sekä case-yrityksen vahvasta ympäristöpolitiikasta, joka sitouttaa jokaisen yksikön ympäristölaskentaan. Tulosten perusteella voidaan havaita, että ympäristöasioiden merkityksen kasvaessa, on ympäristökustannuslaskennan jatkotutkimuksille tulevaisuudessa aihetta.