Työhyvinvointi päiväkotityöntekijän jaksamisen perustana
Valkealahti, Tarja (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työhyvinvoinnilla on keskeinen rooli työssäjaksamisella. Lasten päiväkodeissa työskentelee monenikäi-siä työntekijöitä joten työhyvinvointiin kannattaa kiinnittää huomiota. Varhaiskasvatustyössä työtä tehdään omalla persoonalla ja työ on vaativaa ja vastuullista. Työhyvinvointia kehittämällä voidaan torjua työssä uupuminen. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia työhyvinvointia, jaksamisen näkökulmasta ja selvittää, miten varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia ja sitä kautta työssäjaksamista voidaan parantaa.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena teemahaastattelun. Tutkimusta varten haastateltiin 15 päiväkotityöntekijää marras- joulukuussa 2011. Tutkimuskohteena olivat Kauhajoella sijaitsevat lasten päiväkodit. Haastateltaviksi valittiin työntekijöitä, joilla oli vähintään 15 vuoden kokemus päiväkotityöskentelystä.
Ensimmäisenä tutkimusongelmana oli selvittää mitä työhyvinvointi on, kun sitä tarkastellaan varhaiskasvatuksen näkökulmasta? Ensimmäinen lisäkysymys oli, millaiset tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin varhaiskasvatuksessa? Toinen lisäkysymys oli, mitkä tekijät parantavat työhyvinvointia? Ensimmäiseen kysymykseen kaikki haastateltavat vastasivat työhyvinvoinnin olevan sitä, että töihin on kiva aamulla lähteä, töissä viihtyy ja ilmapiiri on hyvä. Haastateltavista 73 % oli sitä mieltä, että työkaverit ja työyhteisö vaikuttavat eniten työhyvinvoinnin tilaan työpaikalla.
Työpaikan ihmiset tekevät työpaikan ilmapiirin. Työpaikan ilmapiirin ja viihtyvyyden lisäksi työhyvin-vointiin vaikuttavat esimies ja työtoveri. Työntekijät toivoivat, että esimies on tukea antava, kiinnostunut, kuunteleva, luottavainen, rakentavaa ja positiivista palautetta antava sekä arjessa mukanaoleva. Muita esimiehen hyviä ominaisuuksia mainittiin päätöksentekokyky ja ongelmien ratkaisija. Hyvä työtoveri on työ- ja yksityisasioissa tukea antava, yhteistyökykyinen, antaa apua tarvittaessa, ymmärtävä, luotettava, kuunteleva ja keskusteleva. Haastattelujen perusteella työhyvinvointiin vaikuttavat työntekijän henkilökohtainen elämä ja terveys. Myös liikunnan merkitystä korostettiin. Haastateltavista 67 % mainitsi henkilökohtaisen elämän, oman terveydentilan ja yleensä oman hyvinvoinnin vaikuttavan työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen.
Tutkimuksen tärkeä tehtävä oli saada tarkkaa ja konkreettista tietoa siitä, miten työhyvinvointia voidaan parantaa. Työhyvinvoinnin kehittämisestä puhuttaessa haastateltavat mainitsivat seuraavia toimenpiteitä: Työnohjauksesta toiminnan kehittämisen väline, täydennyskoulutuksesta täsmäkoulutukseen, oikeanlaisen palautteen oikeanlainen vastaanottaminen, työkierron kehittäminen, säännölliset terveystarkastukset, työyhteisön virkistystoiminnan lisääminen ja liikunnan lisääminen, esim. jumppa, rentoutus, venyttely ja luennot, yksilöllisiä lyhyitä kuntoutusjaksoja, työnantajan myönteinen suhtautuminen tykytoimintaan, kulttuuri- ja virkistysmäärärahoihin, toimistotyöntekijä päiväkoteihin.
Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisena teemahaastattelun. Tutkimusta varten haastateltiin 15 päiväkotityöntekijää marras- joulukuussa 2011. Tutkimuskohteena olivat Kauhajoella sijaitsevat lasten päiväkodit. Haastateltaviksi valittiin työntekijöitä, joilla oli vähintään 15 vuoden kokemus päiväkotityöskentelystä.
Ensimmäisenä tutkimusongelmana oli selvittää mitä työhyvinvointi on, kun sitä tarkastellaan varhaiskasvatuksen näkökulmasta? Ensimmäinen lisäkysymys oli, millaiset tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin varhaiskasvatuksessa? Toinen lisäkysymys oli, mitkä tekijät parantavat työhyvinvointia? Ensimmäiseen kysymykseen kaikki haastateltavat vastasivat työhyvinvoinnin olevan sitä, että töihin on kiva aamulla lähteä, töissä viihtyy ja ilmapiiri on hyvä. Haastateltavista 73 % oli sitä mieltä, että työkaverit ja työyhteisö vaikuttavat eniten työhyvinvoinnin tilaan työpaikalla.
Työpaikan ihmiset tekevät työpaikan ilmapiirin. Työpaikan ilmapiirin ja viihtyvyyden lisäksi työhyvin-vointiin vaikuttavat esimies ja työtoveri. Työntekijät toivoivat, että esimies on tukea antava, kiinnostunut, kuunteleva, luottavainen, rakentavaa ja positiivista palautetta antava sekä arjessa mukanaoleva. Muita esimiehen hyviä ominaisuuksia mainittiin päätöksentekokyky ja ongelmien ratkaisija. Hyvä työtoveri on työ- ja yksityisasioissa tukea antava, yhteistyökykyinen, antaa apua tarvittaessa, ymmärtävä, luotettava, kuunteleva ja keskusteleva. Haastattelujen perusteella työhyvinvointiin vaikuttavat työntekijän henkilökohtainen elämä ja terveys. Myös liikunnan merkitystä korostettiin. Haastateltavista 67 % mainitsi henkilökohtaisen elämän, oman terveydentilan ja yleensä oman hyvinvoinnin vaikuttavan työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen.
Tutkimuksen tärkeä tehtävä oli saada tarkkaa ja konkreettista tietoa siitä, miten työhyvinvointia voidaan parantaa. Työhyvinvoinnin kehittämisestä puhuttaessa haastateltavat mainitsivat seuraavia toimenpiteitä: Työnohjauksesta toiminnan kehittämisen väline, täydennyskoulutuksesta täsmäkoulutukseen, oikeanlaisen palautteen oikeanlainen vastaanottaminen, työkierron kehittäminen, säännölliset terveystarkastukset, työyhteisön virkistystoiminnan lisääminen ja liikunnan lisääminen, esim. jumppa, rentoutus, venyttely ja luennot, yksilöllisiä lyhyitä kuntoutusjaksoja, työnantajan myönteinen suhtautuminen tykytoimintaan, kulttuuri- ja virkistysmäärärahoihin, toimistotyöntekijä päiväkoteihin.