Tilintarkastajan toimeksiantosuhteen pituuden vaikutus asiakasyrityksen tuloksen laatuun

Tutkielman tavoitteena on tutkia, vaikuttaako tilintarkastajan toimeksiantosuhteen pituus asiakasyrityksen tuloksen laatuun. Tuloksen laatua mitataan tilinpäätökseen sisältyvien poikkeavien jaksotusten määrällä. Tutkielmassa tutkitaan, onko tuloksen laatu matalampi yrityksissä, joissa tilintarkastajan toimeksiantosuhde on kestoltaan lyhyt tai pitkä verrattuna yrityksiin, joissa tilintarkastajan toimeksiantosuhde on kestoltaan keskipitkä. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen muodostavat tilintarkastajan toimeksiantosuhteen pituutta ja tuloksen laatua koskevat tutkimukset. Tutkimusaineisto koostuu suomalaisista pörssiyrityksistä. Lopullisen tutkimusaineiston muodostavat 77 yritystä. Tilintarkastajan toimeksiantosuhteelle määritetään kolme pituusluokkaa. Lyhyenä pidetään 1–3 vuoden toimeksiantosuhdetta, keskipitkänä 4–6 vuoden toimeksiantosuhdetta ja pitkänä seitsemän tai yli seitsemän vuoden toimeksiantosuhdetta. Poikkeavien jaksotuksen mittaamiseen käytetään muunneltua Jonesin (1991) mallia. Tutkimusmenetelminä käytetään regressioanalyysiä ja keskiarvotestejä. Tutkimustulosten mukaan tilintarkastajan toimeksiantosuhteen pituudella ei ole tilastollisesti merkitsevää vaikutusta asiakasyrityksen tuloksen laatuun. Poikkeavien jaksotusten määrän ei havaittu olevan tilastollisesti merkitsevästi suurempi yrityksissä, joissa tilintarkastajan toimeksiantosuhde oli lyhyt tai pitkä verrattuna yrityksiin, joissa tilintarkastajan toimeksiantosuhde oli keskipitkä.