Muutosjohtaminen ja muutosviestintä julkisen organisaation strategian toimeenpanossa: Tarkastelussa Vaasan kaupungin teknisen toimen strategiaprosessi
Urpilainen, Ville (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Vaasan kaupungin teknisen toimen strategiatyö alkoi 13.12.2001. VISIO 2030 on kehittämis- ja oppimistyö, joka tähtää tulevien muutosten hallintaan ja kehityksen ohjaamiseen haluttuun suuntaan. Osana muutosta teknisen toimen rakenteet muuttuvat, virkoja lakkautetaan ja uusia syntyy. Pitkäntähtäimen tavoitteena on siirtyä tuotantotoiminnasta kohti hankintatoimea. Yleisesti muutokset ovat vaikeita yksilöille ja organisaatioille ja yleensä ne aiheuttavat epävarmuutta. Tämä tutkimus selvittää miten sisäisen viestinnän keinoilla tuetaan strategian toimeenpanon onnistumista, eli miten viestintää voidaan hyödyntää muutoksen johtamisessa. Tutkimuksen empiirisen osan tavoitteena on saada tietoa teknisen viraston sisäisen viestinnän nykytilasta, siitä kuinka se on toiminut strategiaprosessin aikana sekä esittää mahdollisia parannuksia, jotka tukisivat strategian toimeenpanoa.
Teoreettisesti kyse on organisaation muutostilanteen tulkinnasta yksilön ja yhteisön kannalta. Olen tarkastellut muutosta strategian toimeenpanon näkökulmasta ja rinnastanut strategian toimeenpanon muutoksen johtamiseksi. Muutoksen johtamisen teorioista esittelen viisi muutosjohtamisteoriaa, joita tarkastelen viestinnän näkökulmasta. Näistä viidestä teoriasta valitsin lopulta kolme, jotka lähestyvät muutosta asenteiden muutoksen näkökulmasta. Rationaalinen muutosjohtamisstrategia lähtee ihmisen rationaalisuudesta, jolloin muutoksen tuomat hyödyt muuttavat yksilön asenteet muutosmyönteisiksi. Normatiivinen muutosjohtamisstrategia lähtee siitä, että ihminen on sosiokulttuuristen arvojen ja normien ohjaama. Tällöin hänen sitoutumisensa muutokseen ja asenteidensa muutos saavutetaan ottamalla henkilö mukaan uusien normien suunnitteluun. Hyvään henkilösuhteeseen perustuva strategia lähtee siitä, että hyvä luottamussuhde esimieheen muuttaa alaisen asennetta muutosta kohtaan, mikäli esimies kannattaa muutosta.
Tutkimukseni aineisto kerättiin haastatteluin. Haastattelin teknisen toimen työntekijöitä kolmesta eri tulosalueesta joka portaasta. Lisäksi haastattelin eräitä muita strategiaprosessissa mukana olleita henkilöitä ja poliitikkoja. Haastattelujen tavoitteena oli saada kuvaa teknisen toimen sisäisen viestinnän ja strategian viestinnän nykytilasta, ja toisaalta peilata haastatteluaineistoa strategioita vasten. Tutkimukseni päähuomio on sisäisessä viestinnässä, mutta koska teknisellä toimella on myös muita sidosryhmiä, on tutkimuksessa lyhyesti käsitelty poliitikoille suuntautuvaa viestintää.
Aineistosta on havaittavissa, että teknisen toimen työntekijät ovat jakautuneet kahteen leiriin. Henkilöt jotka ovat olleet mukana strategiatyöryhmissä tietävät hyvin strategian perusteista ja kannattavat strategiaa. Toisaalta muu henkilökunta on varsin heikosti perillä strategian perusteista ja he suhtautuvat varsin neutraalisti strategiaa kohtaan. Strategiaviestintä on ollut vaikeaselkoista ja suunnitelmatonta. Strategian syyt ja seuraukset eivät ole työntekijöiden tiedossa. Toisaalta toimihenkilöt kokivat saaneensa määrällisesti riittävästi informaatiota. Haastatteluaineisto tuki sekä normatiivista- että rationaalista muutosjohtamisstrategiaa. Hyviin henkilösuhteisiin perustuvalle strategialle ei aineistosta löytynyt tukea eikä ristiriitaisuuksia. Kaiken kaikkiaan asenne muutosta kohtaan oli varsin neutraali. Käsittääkseni tämä johtuu lähinnä siitä, ettei teknisessä toimessa oltu vielä aloitettu varsinaista muutoksen toimeenpanoa.
Teoreettisesti kyse on organisaation muutostilanteen tulkinnasta yksilön ja yhteisön kannalta. Olen tarkastellut muutosta strategian toimeenpanon näkökulmasta ja rinnastanut strategian toimeenpanon muutoksen johtamiseksi. Muutoksen johtamisen teorioista esittelen viisi muutosjohtamisteoriaa, joita tarkastelen viestinnän näkökulmasta. Näistä viidestä teoriasta valitsin lopulta kolme, jotka lähestyvät muutosta asenteiden muutoksen näkökulmasta. Rationaalinen muutosjohtamisstrategia lähtee ihmisen rationaalisuudesta, jolloin muutoksen tuomat hyödyt muuttavat yksilön asenteet muutosmyönteisiksi. Normatiivinen muutosjohtamisstrategia lähtee siitä, että ihminen on sosiokulttuuristen arvojen ja normien ohjaama. Tällöin hänen sitoutumisensa muutokseen ja asenteidensa muutos saavutetaan ottamalla henkilö mukaan uusien normien suunnitteluun. Hyvään henkilösuhteeseen perustuva strategia lähtee siitä, että hyvä luottamussuhde esimieheen muuttaa alaisen asennetta muutosta kohtaan, mikäli esimies kannattaa muutosta.
Tutkimukseni aineisto kerättiin haastatteluin. Haastattelin teknisen toimen työntekijöitä kolmesta eri tulosalueesta joka portaasta. Lisäksi haastattelin eräitä muita strategiaprosessissa mukana olleita henkilöitä ja poliitikkoja. Haastattelujen tavoitteena oli saada kuvaa teknisen toimen sisäisen viestinnän ja strategian viestinnän nykytilasta, ja toisaalta peilata haastatteluaineistoa strategioita vasten. Tutkimukseni päähuomio on sisäisessä viestinnässä, mutta koska teknisellä toimella on myös muita sidosryhmiä, on tutkimuksessa lyhyesti käsitelty poliitikoille suuntautuvaa viestintää.
Aineistosta on havaittavissa, että teknisen toimen työntekijät ovat jakautuneet kahteen leiriin. Henkilöt jotka ovat olleet mukana strategiatyöryhmissä tietävät hyvin strategian perusteista ja kannattavat strategiaa. Toisaalta muu henkilökunta on varsin heikosti perillä strategian perusteista ja he suhtautuvat varsin neutraalisti strategiaa kohtaan. Strategiaviestintä on ollut vaikeaselkoista ja suunnitelmatonta. Strategian syyt ja seuraukset eivät ole työntekijöiden tiedossa. Toisaalta toimihenkilöt kokivat saaneensa määrällisesti riittävästi informaatiota. Haastatteluaineisto tuki sekä normatiivista- että rationaalista muutosjohtamisstrategiaa. Hyviin henkilösuhteisiin perustuvalle strategialle ei aineistosta löytynyt tukea eikä ristiriitaisuuksia. Kaiken kaikkiaan asenne muutosta kohtaan oli varsin neutraali. Käsittääkseni tämä johtuu lähinnä siitä, ettei teknisessä toimessa oltu vielä aloitettu varsinaista muutoksen toimeenpanoa.