Luottoluokitusten käyttö pankkien menestyksen ennakointiin
Uotila, Lauri (2014)
2014
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielman tarkoituksena on selvittää pankkien luottoluokitusten ennustekykyä. Ennen vuoden 2008 finanssikriisiä ei löydy juurikaan tieteellistä tutkimusta luottoluokituksista. Syynä tähän on pidetty tiedemaailman konservatiivista suhtautumista luottoluokituksiin ja niiden tärkeyteen. Kuitenkin osittain juuri vuoden 2008 finanssikriisin ja Euroopan velkakriisin johdosta viime vuosina on julkaistu yhä enenevissä määrin tieteellisestä tutkimusta luottoluokituksista. Suurin osa luottoluokituksiin liittyvästä tutkimuksesta on julkaistu jälkeen vuosina 2011–2013.
Keskeisin tutkimusongelma on pankkien saamien luottoluokitusten käyttö pankkien tunnuslukujen ennustamisessa. Lisäksi tutkielma selvittää, onko pankin koolla vaikutusta sen saamaan luottoluokitukseen ja selventää myös, mitkä tunnusluvut sekä taloudellista asemaa kuvaavat luvut kykenevät selittämään pankkien saamia luottoluokituksia.
Empiirinen osa perustuu aineistoon, joka käsittää noin 150 eurooppalaisen pankin luottoluokitukset ja taloudelliset tiedot vuosilta 1999–2009.
Tutkielman empiirinen osa on toteutettu regressioilla. Tarkemmin sanottuna tutkimusongelmiin on yritetty saada vastauksia käyttämällä OLS-, fixed effects- ja first difference-regressioita.
Luottoluokituksien ennustekyvyn osalta tutkielman tulokset ovat kaksijakoiset. Tulosten mukaan luottoluokituksilla on tilastollisesti merkittävä kyky ennustaa pankkien järjestelemättömiä lainoja, mutta luottoluokitukset epäonnistuvat ennustamaan pankkien korkokustannusten muutosta. Tutkimus pystyy osoittamaan, että pankkien koolla on huomattava vaikutus pankkien saamiin luottoluokituksiin.
Tulosten mukaan luottoluokitukset kykenevät ennakoimaan pankkien järjestelemättömiä lainoja ja näin ollen ne onnistuvat ennakoimaan pankkien luottokannan laatua. Lisäksi pankin koolla on erittäin merkittävä vaikutus sen saamiin luottoluokituksiin. Tälle tulokselle löytyy kaksi selitystä, joista ensimmäinen on suurten pankkien saamat implisiittiset takaukset näiden kotivaltioilta. Toinen selitys on pankkien ja luottoluokittajien läheiset liikesuhteet.
Keskeisin tutkimusongelma on pankkien saamien luottoluokitusten käyttö pankkien tunnuslukujen ennustamisessa. Lisäksi tutkielma selvittää, onko pankin koolla vaikutusta sen saamaan luottoluokitukseen ja selventää myös, mitkä tunnusluvut sekä taloudellista asemaa kuvaavat luvut kykenevät selittämään pankkien saamia luottoluokituksia.
Empiirinen osa perustuu aineistoon, joka käsittää noin 150 eurooppalaisen pankin luottoluokitukset ja taloudelliset tiedot vuosilta 1999–2009.
Tutkielman empiirinen osa on toteutettu regressioilla. Tarkemmin sanottuna tutkimusongelmiin on yritetty saada vastauksia käyttämällä OLS-, fixed effects- ja first difference-regressioita.
Luottoluokituksien ennustekyvyn osalta tutkielman tulokset ovat kaksijakoiset. Tulosten mukaan luottoluokituksilla on tilastollisesti merkittävä kyky ennustaa pankkien järjestelemättömiä lainoja, mutta luottoluokitukset epäonnistuvat ennustamaan pankkien korkokustannusten muutosta. Tutkimus pystyy osoittamaan, että pankkien koolla on huomattava vaikutus pankkien saamiin luottoluokituksiin.
Tulosten mukaan luottoluokitukset kykenevät ennakoimaan pankkien järjestelemättömiä lainoja ja näin ollen ne onnistuvat ennakoimaan pankkien luottokannan laatua. Lisäksi pankin koolla on erittäin merkittävä vaikutus sen saamiin luottoluokituksiin. Tälle tulokselle löytyy kaksi selitystä, joista ensimmäinen on suurten pankkien saamat implisiittiset takaukset näiden kotivaltioilta. Toinen selitys on pankkien ja luottoluokittajien läheiset liikesuhteet.