Språkbadseftis och språkbadspedagogik i en blandad grupp
Fodor, Veronika (2008)
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Lukuvuonna 2007–2008 sain mahdollisuuden työskennellä iltapäivätoiminnan ohjaajana Keskuskoulun iltiksessä. Tämä työ ei ollut mikä tahansa työ, vaan sain jopa mahdollisuuden toimia ns. kielikylpyopettajana tai -ohjaajana, eli puhua kielikylpy-lapsille ruotsia. Tämä oli minulle tärkeä mahdollisuus, sillä halusin parantaa kielitaitoani sekä saada kokemusta lasten kanssa työskentelystä.
Tutkielmani koskee siis tätä työpaikkaa ja sitä, miten perinteinen kielikylpy voi toimia sellaisessa iltapäivätoiminnassa, jossa on sekä yleisopetuksen oppilaita sekä kielikylpy-oppilaita. Tämähän on todella erikoinen tilanne, koska perinteisessä kielikylpyluokassa tai -päiväkotiryhmässä tällaista ryhmää ei ole lainkaan.
Käytin teoriana Colin Bakerin sekä Christer Laurénin teorioita kielikylvystä. Sain todella paljon apua nimenomaan Christer Laurénin teoksesta Tidig inlärning av flera språk koska teos käsittelee juuri aikaista kielenomaksumista. Myös iltapäivätoiminnassa oli mielestäni kyse juuri tällaisesta aikaisesta kielenomaksumisesta, koska oppilaat ehtivät olla kielikylvyssä vain kaksi vuotta.
Toimintatutkimus sopii parhaiten tutkielmaani, koska tutkin itse toimintaa sekä yritin kehittää sitä. Materiaalina käytin koteihin lähettämiä kyselylomakkeita, omia päiväkirjamerkintöjä, sekä itse kehittämääni peliä, jota yhdessä kielikylpylasten kanssa pelasimme usein lukuvuoden aikana.
Kuten ajattelin etukäteen, kävi ilmi, että kielikylpy sujui ihan hyvin iltapäivä-toiminnassa. Ongelmana oli tässä tilanteessa vain se, että jouduin rikkomaan tärkeää kielikylvyn periaatetta ja jouduin vaihtamaan kieltä silloin tällöin, jotta voisin kommunikoida myös yleisopetuksen lasten kanssa. Tämän takia, sekä parin muun syyn takia kielikylpyoppilailla oli jonkin verran negatiivisia asenteita kielikylpyä kohtaan iltiksessä. Joka tapauksessa kielikylpylapset oppivat paljon uusia sanoja ja fraaseja ja opin myös itse paljon koko lukuvuodesta. Kielikylpy toimisi siis – pienellä panostuksella – erittäin hyvin iltapäivätoiminnassa.
Tutkielmani koskee siis tätä työpaikkaa ja sitä, miten perinteinen kielikylpy voi toimia sellaisessa iltapäivätoiminnassa, jossa on sekä yleisopetuksen oppilaita sekä kielikylpy-oppilaita. Tämähän on todella erikoinen tilanne, koska perinteisessä kielikylpyluokassa tai -päiväkotiryhmässä tällaista ryhmää ei ole lainkaan.
Käytin teoriana Colin Bakerin sekä Christer Laurénin teorioita kielikylvystä. Sain todella paljon apua nimenomaan Christer Laurénin teoksesta Tidig inlärning av flera språk koska teos käsittelee juuri aikaista kielenomaksumista. Myös iltapäivätoiminnassa oli mielestäni kyse juuri tällaisesta aikaisesta kielenomaksumisesta, koska oppilaat ehtivät olla kielikylvyssä vain kaksi vuotta.
Toimintatutkimus sopii parhaiten tutkielmaani, koska tutkin itse toimintaa sekä yritin kehittää sitä. Materiaalina käytin koteihin lähettämiä kyselylomakkeita, omia päiväkirjamerkintöjä, sekä itse kehittämääni peliä, jota yhdessä kielikylpylasten kanssa pelasimme usein lukuvuoden aikana.
Kuten ajattelin etukäteen, kävi ilmi, että kielikylpy sujui ihan hyvin iltapäivä-toiminnassa. Ongelmana oli tässä tilanteessa vain se, että jouduin rikkomaan tärkeää kielikylvyn periaatetta ja jouduin vaihtamaan kieltä silloin tällöin, jotta voisin kommunikoida myös yleisopetuksen lasten kanssa. Tämän takia, sekä parin muun syyn takia kielikylpyoppilailla oli jonkin verran negatiivisia asenteita kielikylpyä kohtaan iltiksessä. Joka tapauksessa kielikylpylapset oppivat paljon uusia sanoja ja fraaseja ja opin myös itse paljon koko lukuvuodesta. Kielikylpy toimisi siis – pienellä panostuksella – erittäin hyvin iltapäivätoiminnassa.