Körvindar öppnar språkgrindar
Törni, Johanna (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Kielenoppiminen musiikin avulla on kiinnostanut tutkijoita jo pitkään, ja monet tutkimustulokset osoittavatkin musiikin vaikuttavan siihen suotuisasti. Täysin suomenkielisenä olen itsekin havainnut, että ruotsin kielen taitoni on parantunut huomattavasti sen jälkeen, kun aloin laulaa ruotsinkielisissä kuoroissa. Positiivisista kokemuksistani johtuen minussa heräsikin kiinnostus tutkia yhteyttä kielenoppimisen, musiikin ja kuorotoiminnan välillä.
Tutkielmani tavoitteena on ollut selvittää, miten suomenkieliset aikuiset voivat edistää ruotsin kielen taitojaan olemalla mukana ruotsinkielisessä kuorossa. Haastattelemalla 10 kuorolaista olen kartoittanut heidän mielipiteitään sekä laulamisen että muun kuorotoiminnan vaikutuksesta heidän kielenoppimiseensa. Tarkoituksenani on ollut tutkia minkälaista, millä tavoin ja millaisissa tilanteissa kielenoppimista tapahtuu.
Kuorossa ilman opetusta tapahtuva vapaaehtoinen oppiminen edellyttää oppijalta aktiivisuutta, minkä vuoksi on ollut tärkeää kartoittaa kuorolaisten motivaatiota. Yhtenä näkökulmana olen myös ottanut esille kuorolaisten halun kehittää kielitaitojaan kuorotoiminnan ulkopuolella.
Empiirinen aineistoni koostuu haastatteluista saamistani vastauksista, joiden lisäksi olen käyttänyt kyselylomaketta selvittääkseni vastaajien taustaa ja aikaisempia kontakteja ruotsin kieleen. Tutkielmani kuvailevan luonteen vuoksi käyttämäni menetelmät ovat suurimmaksi osaksi kvalitatiivisia.
Tulokset osoittavat kuorotoiminnan voivan edistää kielenoppimista monella tavoin. Tämä edellyttää kuorolaisen omaa positiivista asennetta oppimista kohtaan. Vastaajien keskuudessa edistystä on tapahtunut erityisesti kahdella osa-alueella: ääntämisessä ja sanavaraston karttumisessa. Vastauksissa korostuu motivaation, sosiaalisen kanssakäymisen ja turvallisen oppimisilmapiirin merkitys. Toisen kielen oppiminen kuorossa vaatii kuitenkin kielen perusteiden riittävän hyvää hallintaa, jotta oppiminen koettaisiin motivoivaksi ja kielitaitoa rikastuttavaksi.
Tutkielmani tavoitteena on ollut selvittää, miten suomenkieliset aikuiset voivat edistää ruotsin kielen taitojaan olemalla mukana ruotsinkielisessä kuorossa. Haastattelemalla 10 kuorolaista olen kartoittanut heidän mielipiteitään sekä laulamisen että muun kuorotoiminnan vaikutuksesta heidän kielenoppimiseensa. Tarkoituksenani on ollut tutkia minkälaista, millä tavoin ja millaisissa tilanteissa kielenoppimista tapahtuu.
Kuorossa ilman opetusta tapahtuva vapaaehtoinen oppiminen edellyttää oppijalta aktiivisuutta, minkä vuoksi on ollut tärkeää kartoittaa kuorolaisten motivaatiota. Yhtenä näkökulmana olen myös ottanut esille kuorolaisten halun kehittää kielitaitojaan kuorotoiminnan ulkopuolella.
Empiirinen aineistoni koostuu haastatteluista saamistani vastauksista, joiden lisäksi olen käyttänyt kyselylomaketta selvittääkseni vastaajien taustaa ja aikaisempia kontakteja ruotsin kieleen. Tutkielmani kuvailevan luonteen vuoksi käyttämäni menetelmät ovat suurimmaksi osaksi kvalitatiivisia.
Tulokset osoittavat kuorotoiminnan voivan edistää kielenoppimista monella tavoin. Tämä edellyttää kuorolaisen omaa positiivista asennetta oppimista kohtaan. Vastaajien keskuudessa edistystä on tapahtunut erityisesti kahdella osa-alueella: ääntämisessä ja sanavaraston karttumisessa. Vastauksissa korostuu motivaation, sosiaalisen kanssakäymisen ja turvallisen oppimisilmapiirin merkitys. Toisen kielen oppiminen kuorossa vaatii kuitenkin kielen perusteiden riittävän hyvää hallintaa, jotta oppiminen koettaisiin motivoivaksi ja kielitaitoa rikastuttavaksi.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]