Maahanmuuton työmarkkinavaikutukset Euroopassa
Turnbull-Smith, Ben (2015)
2015
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tutkii maahanmuuton työmarkkinavaikutuksia Euroopassa etenkin koulutetun työvoiman osalta. Teoreettiset mallit selvittävät muutoksia sekä kantaväestön että aikaisempien maahanmuuttajien palkoissa ja työllisyydessä, johon vaikuttaa investointikäyttäytyminen. Empiirikatsaus tarkastelee koulutettua maahanmuuttoa, jota Suomessa on vähän tutkittu.
Valtaosa maahanmuuttoa koskevasta empiirisestä tutkimuksesta tulee siihen tulokseen, että maahanmuutolla ei ole pelättyjä negatiivisia vaikutuksia kantaväestön työmarkkina- asemaan, vaan vaikutukset vaihtelevat lähes olemattomista vaikutuksista pieniin positiivisiin vaikutuksiin. Koulutettujen maahanmuuton osalta maahanmuuttajia usein alennetaan, varsinkin saapumisvaiheessa, työtehtäviin, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan. Alkuvaiheessa he kilpailevat työmarkkinoilla lähinnä aikaisempien maahanmuuttajien kanssa.
Suomeen suuntautunutta nuorten parhaassa työiässä olevien maahanmuuttoa tarkastellaan vuodelta 2012 käyttäen hyväksi Euroopan Komission Eurostat-tilastoja. OECD-maista tulleiden 25–44-vuotiaiden osuus koko muuttoliikkeestä oli 16,84 prosenttia. Oletettavasti nuorten parhaassa työiässä olevien joukossa on eniten osaavia, korkeasti koulutettuja ja Suomen työmarkkinoille soveltuvia maahanmuuttajia. OECD- maista tullutta muuttoliikettä estimoidaan OLS-regressiolla. Suomen ja ulkomaan elintasoeron kasvulla ja aikaisemmalla maahanmuutolla oli maahanmuuttoa lisäävä vaikutus. Maastamuutto lähtömaasta väheni, jos valtiolla oli paljon henkistä pääomaa (tutkimus- ja kehitystoimintaa, T&K).
Valtaosa maahanmuuttoa koskevasta empiirisestä tutkimuksesta tulee siihen tulokseen, että maahanmuutolla ei ole pelättyjä negatiivisia vaikutuksia kantaväestön työmarkkina- asemaan, vaan vaikutukset vaihtelevat lähes olemattomista vaikutuksista pieniin positiivisiin vaikutuksiin. Koulutettujen maahanmuuton osalta maahanmuuttajia usein alennetaan, varsinkin saapumisvaiheessa, työtehtäviin, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan. Alkuvaiheessa he kilpailevat työmarkkinoilla lähinnä aikaisempien maahanmuuttajien kanssa.
Suomeen suuntautunutta nuorten parhaassa työiässä olevien maahanmuuttoa tarkastellaan vuodelta 2012 käyttäen hyväksi Euroopan Komission Eurostat-tilastoja. OECD-maista tulleiden 25–44-vuotiaiden osuus koko muuttoliikkeestä oli 16,84 prosenttia. Oletettavasti nuorten parhaassa työiässä olevien joukossa on eniten osaavia, korkeasti koulutettuja ja Suomen työmarkkinoille soveltuvia maahanmuuttajia. OECD- maista tullutta muuttoliikettä estimoidaan OLS-regressiolla. Suomen ja ulkomaan elintasoeron kasvulla ja aikaisemmalla maahanmuutolla oli maahanmuuttoa lisäävä vaikutus. Maastamuutto lähtömaasta väheni, jos valtiolla oli paljon henkistä pääomaa (tutkimus- ja kehitystoimintaa, T&K).