Kort och koncist i tv-rutan. Komprimeringstyperna i thrillern Wallander – Vittnet
Tuomaala, Terhi (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni tavoitteena on analysoida erilaisia tiivistämiskeinoja Wallander – Todistaja -elokuvan suomen- ja ruotsinkielisissä tekstityksissä. Pyrin selvittämään, mitkä tiivistämiskeinot ovat yleisimpiä tekstityksissä, millaisia eroja tiivistämiskeinojen käytössä ilmenee ja miten tiivistäminen vaikuttaa tiedonvälitykseen. Analysoin aineistoni Tiina Koljosen (1998) ja Jorge Diaz Cintasin ja Aline Remaelin (2006) tiivistämiskeinojen luokittelujen mukaan. Tavoitteenani on kehittää malli, jossa yhdistyvät nämä molemmat luokittelut. Tutkimukseni on luonteeltaan kvantitatiivinen, kvalitatiivinen ja kontrastiivinen.
Käyttämässäni tiivistämiskeinojen luokittelussa on kaksi pääluokkaa: tiivistäminen sanatasolla ja tiivistäminen lause- ja virketasolla. Sanatason tiivistämiskeinoja ovat verbaalinen perifraasi, yleistäminen, synonyymi, implisiittinen vastine, sanaluokan vaihto, yksinkertainen aikamuoto, lyhyt muoto ja pronomini. Lause- ja virketason tiivistämiskeinoja taas ovat lauseiden vähentäminen, yksinkertainen virke, negaation poisjättö, lause- tai kysymystyypin vaihto, verbin pääluokan vaihto, subjektin vaihto, ellipsi, modaalisuus, teema ja reema, suoran puheen vaihto epäsuoraan puheeseen, vapaa käännös/muotoilu ja pronomini.
Tutkimuksestani käy ilmi, että ruotsinkielisissä tekstityksissä käytetään useimmiten tiivistämiskeinoina lauseiden vähentämistä, synonyymiä ja yksinkertaista virkettä. Suomenkielisissä tekstityksissä suosituimmat tiivistämiskeinot ovat niin ikään synonyymi ja lauseiden vähentäminen, mutta vapaa käännös/muotoilu on myös yleinen. Tekstittäjä ja kääntäjä suosivat siis hyvin samanlaisia tiivistämiskeinoja lyhentäessään tv-tekstityksiä. Suoran puheen vaihtoa epäsuoraan puheeseen ei käytetä aineistossa ollenkaan, ja pronomineja hyödynnetään vain suomenkielisissä tekstityksissä ja niissäkin harvoin. Tekstittäjä ja kääntäjä käyttävät yleensä useampia keinoja tiivistäessään yhtä repliikkiä. Ruotsinkielisistä tv-teksteistä jopa kolmasosa ja suomenkielisistä yli puolet on tiivistetty siten, että ne sopivat tv-ruutuun ja ovat mahdollisimman helppolukuisia ja nopeasti ymmärrettäviä. Vaikka tekstitys mahtuisi tv-ruutuun, sitä pyritään kuitenkin tiivistämään, koska tarkoituksena on ilmaista repliikin sisältö mahdollisimman tiiviisti ja tehokkaasti ja antaa samalla katsojalle myös aikaa seurata kuvan tapahtumia.
Käyttämässäni tiivistämiskeinojen luokittelussa on kaksi pääluokkaa: tiivistäminen sanatasolla ja tiivistäminen lause- ja virketasolla. Sanatason tiivistämiskeinoja ovat verbaalinen perifraasi, yleistäminen, synonyymi, implisiittinen vastine, sanaluokan vaihto, yksinkertainen aikamuoto, lyhyt muoto ja pronomini. Lause- ja virketason tiivistämiskeinoja taas ovat lauseiden vähentäminen, yksinkertainen virke, negaation poisjättö, lause- tai kysymystyypin vaihto, verbin pääluokan vaihto, subjektin vaihto, ellipsi, modaalisuus, teema ja reema, suoran puheen vaihto epäsuoraan puheeseen, vapaa käännös/muotoilu ja pronomini.
Tutkimuksestani käy ilmi, että ruotsinkielisissä tekstityksissä käytetään useimmiten tiivistämiskeinoina lauseiden vähentämistä, synonyymiä ja yksinkertaista virkettä. Suomenkielisissä tekstityksissä suosituimmat tiivistämiskeinot ovat niin ikään synonyymi ja lauseiden vähentäminen, mutta vapaa käännös/muotoilu on myös yleinen. Tekstittäjä ja kääntäjä suosivat siis hyvin samanlaisia tiivistämiskeinoja lyhentäessään tv-tekstityksiä. Suoran puheen vaihtoa epäsuoraan puheeseen ei käytetä aineistossa ollenkaan, ja pronomineja hyödynnetään vain suomenkielisissä tekstityksissä ja niissäkin harvoin. Tekstittäjä ja kääntäjä käyttävät yleensä useampia keinoja tiivistäessään yhtä repliikkiä. Ruotsinkielisistä tv-teksteistä jopa kolmasosa ja suomenkielisistä yli puolet on tiivistetty siten, että ne sopivat tv-ruutuun ja ovat mahdollisimman helppolukuisia ja nopeasti ymmärrettäviä. Vaikka tekstitys mahtuisi tv-ruutuun, sitä pyritään kuitenkin tiivistämään, koska tarkoituksena on ilmaista repliikin sisältö mahdollisimman tiiviisti ja tehokkaasti ja antaa samalla katsojalle myös aikaa seurata kuvan tapahtumia.
Kokoelmat
- Pro gradut ja diplomityöt [6765]