New Public Management ja hyvinvointipalvelut: Tarkastelun kohteena ikääntyville suunnatut sosiaalipalvelut.
Träsk, Maarit (2006)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Ikääntyville suunnattujen hyvinvointipalveluiden tarpeen ennustetaan lisääntyvän lähivuosina merkittä-västi väestön vanhenemisen seurauksena. Kuntasektorilla ikääntyvien palvelutarpeen tyydyttäminen ja riittävän palvelutarjonnan järjestäminen edellyttää kunnilta uusia ratkaisuja palvelutuotannon tehostami-seksi ja kustannusten hillitsemiseksi. Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää, miten tutkimusalueiden kunnissa on omaksuttu liike-elämästä julkiselle sektorille mallinnettuja markkinatyyppisiä toimintatapoja. Tutkimuksessa painottuu myös ikääntyville suunnattujen sosiaalipalvelujen tilanne tutkimusalueilla, os-topalvelujen merkitys ja siihen liittyvän osaamisen hallinta.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana palvelujen järjestämistä lähestytään New Public Management -teorian avulla. New public management – reformi on ollut yksi keskeisimpiä hallinnon uudistusreformeja, jonka oppeja on myös siirretty kunnallishallintoon. NPM:n keskeisiä käsitteitä ovat mm. kilpailuttaminen, tilaaja-tuottajamalli, ostopalvelut, kilpailuttaminen, joilla on myös tässä tutkimuksessa keskeinen merki-tys. Teoreettisen tarkastelun kohteena tutkimuksessa on myös kuntaorganisaatio hyvinvointipalvelujen, erityisesti sosiaalipalvelujen järjestäjänä. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineistona on käytetty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Seinäjoen yksikössä toteutetussa Entrecare-projektissa tehtyä strukturoitua kyselyä, joka toteutettiin Sata-kunnan Karhukuntien ja Etelä-Pohjanmaan Järviseudun seutukuntien kunnissa. Kysely lähetettiin keskei-sille viranhaltijoille ja luottamushenkilöille (N=152). Vastausprosentti jäi suhteellisen matalaksi 36,2 %, joten tuloksista ei voida vetää kovin yleistäviä johtopäätöksiä.
Tulosten mukaan New Public Management -doktriini ei ole vielä vahvasti vaikuttanut Karhukuntien ja Järviseudun sosiaalipalvelujen järjestämiseen, vaan molemmilla alueilla painotetaan kuntaa ydinpalvelu-jen tuottajana. Yksityisiltä palvelutuottajilta hankitaan lähinnä ikääntyville suunnattuja asumispalveluja sekä kotona tukemista mahdollistavia tukipalveluja, pääsääntöisesti kunnan omaa palvelutuotantoa täy-dentämään. Ikääntyville suunnattujen palvelujen järjestämisen uskotaan olevan tulevaisuudessa melkoi-nen haaste, sillä palvelujen tarjontaa tultaneen lähivuosina karsimaan ja näin palveluvajeita syntynee yhä enemmän. Molemmilla tutkimusalueilla uskotaan ostopalvelujen lisääntyvän lähivuosina ikääntyvien palvelujen järjestämisessä, joten siltä osin asenteet ovat vähitellen muuttumassa ja myös kilpailuttamiseen suhtauduttiin molemmilla alueilla positiivisesti.
Karhukunnissa ja Järviseudulla sosiaalipoliittiset ja julkishallinnon modernisaatioon liittyvät valinnat olivat samankaltaisia ja alueilla painottui perinteinen palvelutuotanto. Kuntakentällä tapahtuvat muutok-set näkyvät usein hyvin hitaasti ja vaativat pitkän sopeutumisajan. Muutosten etenemiseen vaikuttavat keskeisesti mm. kunnassa vallitsevat poliittiset ja taloudelliset näkökohdat. Meneillään oleva kunta- ja palvelurakennehanke saattaa olla edistämässä New Public Managementin oppien siirtymistä kuntasekto-rin palvelutuotantoon. Tulevaisuudessa kunnat joutuvat kiinnittämään yhä enemmän huomiota palvelujen järjestämiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana palvelujen järjestämistä lähestytään New Public Management -teorian avulla. New public management – reformi on ollut yksi keskeisimpiä hallinnon uudistusreformeja, jonka oppeja on myös siirretty kunnallishallintoon. NPM:n keskeisiä käsitteitä ovat mm. kilpailuttaminen, tilaaja-tuottajamalli, ostopalvelut, kilpailuttaminen, joilla on myös tässä tutkimuksessa keskeinen merki-tys. Teoreettisen tarkastelun kohteena tutkimuksessa on myös kuntaorganisaatio hyvinvointipalvelujen, erityisesti sosiaalipalvelujen järjestäjänä. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tutkimusmenetelmänä on käytetty kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineistona on käytetty Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Seinäjoen yksikössä toteutetussa Entrecare-projektissa tehtyä strukturoitua kyselyä, joka toteutettiin Sata-kunnan Karhukuntien ja Etelä-Pohjanmaan Järviseudun seutukuntien kunnissa. Kysely lähetettiin keskei-sille viranhaltijoille ja luottamushenkilöille (N=152). Vastausprosentti jäi suhteellisen matalaksi 36,2 %, joten tuloksista ei voida vetää kovin yleistäviä johtopäätöksiä.
Tulosten mukaan New Public Management -doktriini ei ole vielä vahvasti vaikuttanut Karhukuntien ja Järviseudun sosiaalipalvelujen järjestämiseen, vaan molemmilla alueilla painotetaan kuntaa ydinpalvelu-jen tuottajana. Yksityisiltä palvelutuottajilta hankitaan lähinnä ikääntyville suunnattuja asumispalveluja sekä kotona tukemista mahdollistavia tukipalveluja, pääsääntöisesti kunnan omaa palvelutuotantoa täy-dentämään. Ikääntyville suunnattujen palvelujen järjestämisen uskotaan olevan tulevaisuudessa melkoi-nen haaste, sillä palvelujen tarjontaa tultaneen lähivuosina karsimaan ja näin palveluvajeita syntynee yhä enemmän. Molemmilla tutkimusalueilla uskotaan ostopalvelujen lisääntyvän lähivuosina ikääntyvien palvelujen järjestämisessä, joten siltä osin asenteet ovat vähitellen muuttumassa ja myös kilpailuttamiseen suhtauduttiin molemmilla alueilla positiivisesti.
Karhukunnissa ja Järviseudulla sosiaalipoliittiset ja julkishallinnon modernisaatioon liittyvät valinnat olivat samankaltaisia ja alueilla painottui perinteinen palvelutuotanto. Kuntakentällä tapahtuvat muutok-set näkyvät usein hyvin hitaasti ja vaativat pitkän sopeutumisajan. Muutosten etenemiseen vaikuttavat keskeisesti mm. kunnassa vallitsevat poliittiset ja taloudelliset näkökohdat. Meneillään oleva kunta- ja palvelurakennehanke saattaa olla edistämässä New Public Managementin oppien siirtymistä kuntasekto-rin palvelutuotantoon. Tulevaisuudessa kunnat joutuvat kiinnittämään yhä enemmän huomiota palvelujen järjestämiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.