Deutsche Phraseologismen mit einer Pflanzenbezeichnung und ihre schwedischen und finnischen Entsprechungen in Wörterbüchern
Trast, Sarianna (2011)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työn aiheena ovat saksan kielen fraseologismit, joissa esiintyy jokin komponentti kasville. Tärkeimpänä tavoitteena on tutkia, minkälaisia vastineita näille fraseologismeille annetaan ruotsin- ja suomenkielisissä yleis- ja erikoissanakirjoissa ja kuinka moni jää ilman vastinetta. Tavoitteena on myös selvittää, minkälaisia kasveja saksan fraseologismeissa ja niiden vastineissa useimmiten esiintyy ja onko vastineissa joitain muita kasveja, joita ei saksan fraseologismeissa esiinny. Lisäksi tutkitaan, mitä yhtäläisyyksiä on saksan fraseologismin ja sen ruotsin vastaavuuden välillä nähtävissä, ja verrataan, löytyykö saksan fraseologismin ja sen suomen vastaavuuden välillä vähemmän yhtäläisyyksiä. Tarkoituksena on lisäksi tutkia ruotsin ja suomen vastaavuuksien yhtäläisyyksiä, n.s. vääriä vastaavuuksia sekä minkälaisia yhtäläisyyksiä on kaikkien kolmen kielen fraseologismien välillä löydettävissä.
Saksankieliset fraseologismit kerättiin neljästä erikoissanakirjasta sekä kolmesta yleissanakirjasta, vastineet etsittiin yleis- ja erikoissanakirjoista. Saksalaisia fraseolgismeja löytyi yhteensä 135, joista 61 jäi kokonaan ilman vastinetta. Ruotsalaisia vastineita saatiin yhteensä 44, joista kahdeksassa esiintyi kasvi, niistä yleisimpinä träd, blomma ja gräs. Suomalaisia vastineita löytyi 65, joista yhdeksässä oli kasvi, yleisimpinä komponentit puu, ruoho ja ruusu. Vain suomen fraseologismeissa oli kasvi, jota ei saksan kielen fraseologismissa ollut. Saksan fraseologismeissa yleisin komponentti kasville oli Baum. Kielipareja saksa – ruotsi ja saksa – suomi verrattaessa ei voitu todeta suurta eroa, molemmissa kielipareissa oli yhdeksän yhtäläistä fraseologismia. Yhtäläisyyksiä ruotsin ja suomen vastaavuuksien välillä löytyi yhteensä 12 tapauksessa, n.s. vääriä vastaavuuksia annettiin sanakirjoissa kolme ja viidessä tapauksessa kaikkien kielten fraseologismit sisälsivät samoja komponentteja.
Tutkimuksessa todettiin, että kun saksankielisessä fraseologismissa on kasvi, ruotsissa ja suomessa asia ilmaistaan yleensä toisella tavalla, vaikka samoja kasveja joskus käytetäänkin. Toisaalta todettiin, että ruotsin- ja suomenkielisissä fraseologismeissa on melko paljon yhtäläisyyksiä, jotka todennäköisesti johtuvat samanlaisesta kulttuurista tai maitten yhteisestä historiasta. Kääntäjien työtä silmällä pitäen n.s. vääriä vastaavuuksia löytyi vähän.
Saksankieliset fraseologismit kerättiin neljästä erikoissanakirjasta sekä kolmesta yleissanakirjasta, vastineet etsittiin yleis- ja erikoissanakirjoista. Saksalaisia fraseolgismeja löytyi yhteensä 135, joista 61 jäi kokonaan ilman vastinetta. Ruotsalaisia vastineita saatiin yhteensä 44, joista kahdeksassa esiintyi kasvi, niistä yleisimpinä träd, blomma ja gräs. Suomalaisia vastineita löytyi 65, joista yhdeksässä oli kasvi, yleisimpinä komponentit puu, ruoho ja ruusu. Vain suomen fraseologismeissa oli kasvi, jota ei saksan kielen fraseologismissa ollut. Saksan fraseologismeissa yleisin komponentti kasville oli Baum. Kielipareja saksa – ruotsi ja saksa – suomi verrattaessa ei voitu todeta suurta eroa, molemmissa kielipareissa oli yhdeksän yhtäläistä fraseologismia. Yhtäläisyyksiä ruotsin ja suomen vastaavuuksien välillä löytyi yhteensä 12 tapauksessa, n.s. vääriä vastaavuuksia annettiin sanakirjoissa kolme ja viidessä tapauksessa kaikkien kielten fraseologismit sisälsivät samoja komponentteja.
Tutkimuksessa todettiin, että kun saksankielisessä fraseologismissa on kasvi, ruotsissa ja suomessa asia ilmaistaan yleensä toisella tavalla, vaikka samoja kasveja joskus käytetäänkin. Toisaalta todettiin, että ruotsin- ja suomenkielisissä fraseologismeissa on melko paljon yhtäläisyyksiä, jotka todennäköisesti johtuvat samanlaisesta kulttuurista tai maitten yhteisestä historiasta. Kääntäjien työtä silmällä pitäen n.s. vääriä vastaavuuksia löytyi vähän.