Maakunnan liitot uudistusten melskeessä. Tarkastelussa kehitys, tehtävät ja tulevaisuuden haasteet.
Hilli, Erna (2012)
Hilli, Erna
2012
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen julkisessa hallinnossa on tapahtunut merkittäviä uudistuksia. Toimintaympäristön muutokset ovat vaatineet hallintoa muuttumaan. Muutoksen kohtee-na on ollut koko julkinen hallinto, mutta erityisesti viimeaikoina uudistuksen kohteena ovat olleet aluehallinto sekä paikallishallinto. Valtio on tiukentanut ohjaustaan kuntapalveluiden rakenteiden muuttamisessa. Tämä on saanut aikaan aktiivista keskustelua maakunnan liittojen tulevasta asemasta. Mahdollinen kuntarakenteen muutos vaatii myös aluehallintotasoa muuttumaan.
Tutkimuksen kohteena ovat maakunnan liitot. Pelkästään maakunnan liittoja on tutkittu hyvin vähän. Maakunnan liitot ovat ikään kuin sivuroolissa, kun julkista hallintoa uudistetaan. Nyt aktiivisesti käynnistynyt keskustelu maakunnan liittojen tulevaisuudesta herättää mielenkiinnon siitä, mikä oikeasti on niiden rooli julkisen hallinnon kentässä. Tutkimuksessa halutaan luoda kokonaisnäkemys maakunnan liittoihin. Tämän vuoksi tutkimuksessa selvitetään maakunnan liittojen synty ja kehitys osana julkisen hallinnon uudistuksia. Lisäksi kartoitetaan tehtävät sekä tarkastellaan organisaation tulevaisuuden haasteita.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa kartoitetaan kolme keskeistä hallinnan organisoitumismuotoa; byrokratia, New Public Management sekä hallinta-ajattelu. Julkista hallintoa ei voida tutkia ilman käsitystä byrokratiasta. New Public Management sekä hallinta-ajattelu ovat vaikuttaneet uudissuuntauksina merkittävästi Suomen julkisen hallinnon uudistuksiin.
Tutkimuksen empiirinen osa tehdään valmiiden dokumenttien tekstianalyysina. Maakunnan liittojen synty ja kehitys kartoitettiin osana muita julkisen hallinnon uudistuksia. Tämän hetkinen tehtäväkenttä nousee pitkälti laista. Muut tehtävät ovat liittokohtaisia. Tulevaisuutta on visioitu tämän hetkisten kirjoi-tusten siivittämänä.
Maakunnan liitot ovat tiiviisti osa muuta julkista hallintoa. Maakunnan liittojen tarinaa ei voitu selvittää ilman muiden hallintotasojen uudistusten huomioonottamista. Maakunnan liitot aluehallintotason organisaationa uudistuvat muiden hallinnon uudistusten yhteydessä tai seurauksena. Julkinen hallinto on suuri kokonaisuus, jonka tutkiminen on haasteellista.
Yhteenvetona tutkimustuloksista voidaan todeta, että maakunnan liitot ovat syntyneet byrokraattisimman aikakauden jälkeen ja näin ollen eivät ole kaikista byrokraattisimpia organisaatioita. Maakunnan liitot syntyivät ajalla, jolloin New Public Management -suuntauksen tuomat uudistukset muuttivat Suomen julkisen hallinnon kenttää. Toimintatavoiltaan ne ovat kuitenkin olleet hallinta-ajattelun mukaista verkostomaista toimintaa alusta lähtien. Maakunnan liitot ovat keskeisiä aluekehittämisen koordinoijia maakuntansa alueella. Maakunnan liittojen tulevaisuus on hallinnon uudistusten muotoilijoiden käsissä.
Tutkimuksen kohteena ovat maakunnan liitot. Pelkästään maakunnan liittoja on tutkittu hyvin vähän. Maakunnan liitot ovat ikään kuin sivuroolissa, kun julkista hallintoa uudistetaan. Nyt aktiivisesti käynnistynyt keskustelu maakunnan liittojen tulevaisuudesta herättää mielenkiinnon siitä, mikä oikeasti on niiden rooli julkisen hallinnon kentässä. Tutkimuksessa halutaan luoda kokonaisnäkemys maakunnan liittoihin. Tämän vuoksi tutkimuksessa selvitetään maakunnan liittojen synty ja kehitys osana julkisen hallinnon uudistuksia. Lisäksi kartoitetaan tehtävät sekä tarkastellaan organisaation tulevaisuuden haasteita.
Tutkimuksen teoreettisessa osassa kartoitetaan kolme keskeistä hallinnan organisoitumismuotoa; byrokratia, New Public Management sekä hallinta-ajattelu. Julkista hallintoa ei voida tutkia ilman käsitystä byrokratiasta. New Public Management sekä hallinta-ajattelu ovat vaikuttaneet uudissuuntauksina merkittävästi Suomen julkisen hallinnon uudistuksiin.
Tutkimuksen empiirinen osa tehdään valmiiden dokumenttien tekstianalyysina. Maakunnan liittojen synty ja kehitys kartoitettiin osana muita julkisen hallinnon uudistuksia. Tämän hetkinen tehtäväkenttä nousee pitkälti laista. Muut tehtävät ovat liittokohtaisia. Tulevaisuutta on visioitu tämän hetkisten kirjoi-tusten siivittämänä.
Maakunnan liitot ovat tiiviisti osa muuta julkista hallintoa. Maakunnan liittojen tarinaa ei voitu selvittää ilman muiden hallintotasojen uudistusten huomioonottamista. Maakunnan liitot aluehallintotason organisaationa uudistuvat muiden hallinnon uudistusten yhteydessä tai seurauksena. Julkinen hallinto on suuri kokonaisuus, jonka tutkiminen on haasteellista.
Yhteenvetona tutkimustuloksista voidaan todeta, että maakunnan liitot ovat syntyneet byrokraattisimman aikakauden jälkeen ja näin ollen eivät ole kaikista byrokraattisimpia organisaatioita. Maakunnan liitot syntyivät ajalla, jolloin New Public Management -suuntauksen tuomat uudistukset muuttivat Suomen julkisen hallinnon kenttää. Toimintatavoiltaan ne ovat kuitenkin olleet hallinta-ajattelun mukaista verkostomaista toimintaa alusta lähtien. Maakunnan liitot ovat keskeisiä aluekehittämisen koordinoijia maakuntansa alueella. Maakunnan liittojen tulevaisuus on hallinnon uudistusten muotoilijoiden käsissä.