Nuoriso, tv, valistus ja viihde. Tarkastelussa nuortenohjelmien sisältö ja journalistiset keinot
Fager, Petra (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Nykynuori elää monipuolisen tarjonnan mediayhteiskunnassa. Televisiokanavat ovat mukana välineiden välisessä kilpailussa nuoresta yleisöstä tarjoamalla osan ohjelmistaan nuorille. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millainen kohderyhmä näillä ohjelmilla on ja millaisin keinoin heitä houkutellaan ohjelmien yleisöksi.
Tutkimuksen teoriaosassa tutustutaan nuoriin kohderyhmänä ja television yleisönä sekä pohditaan journalismin ja viihteen välistä suhdetta. Nuorison tarkastelussa keskitytään sukupolvinäkökulmaan, nuorison rooliin ja nuorisokulttuuriin. Nuorten ja television suhdetta käsitellessä paneudutaan television nuorisokuvaan ja nuorten televisionkatsomisen motiiveihin. Televisiojournalismin osalta pohditaan viihteellisen ja vakavan ohjelman polarisoidun jaon ongelmia ja tuodaan vaihtoehdoksi journalismin keinojen, moodien kolmijako informaatioon, tarinankerrontaan ja attraktioon.
Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoidaan viikoilla 5-7/2007 esitetyt nuortenohjelmat valtakunnallisilla, analogisilla tv-kanavilla. Analyysin välineenä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Menetelmässä aineistosta rajataan teorian soveltamisen kannalta oleelliset asiat tarkastelua varten. Tässä tutkimuksessa aineiston rajaamiseksi käytetään Ekströmin luomaa mallia journalismin moodeista. Ohjelmien aihesisällöt jaetaan vastaavalla periaatteella Helsingin sanomien aihejaon mukaisesti.
Aineistossa tarkastellut ohjelmat osoittavat, etteivät nuortenohjelmien tekijät ole valmiita suuriin riskeihin ohjelmien toteutuksessa. Ohjelmien aihealueet liikkuvat harrastusten, ihmissuhteiden ja tulevaisuuden suunnitelmien piirissä, eli niissä asioissa, jotka kiinnostavat ja askarruttavat nuoria. Aiheiden käsittelyssä luotetaan informatiiviseen journalismiin, vaikka aiheiden valinnassa ja erikoistehosteina käytetäänkin paljon attraktion moodin mukaisia huomionherättäjiä.
Tutkimuksen teoriaosassa tutustutaan nuoriin kohderyhmänä ja television yleisönä sekä pohditaan journalismin ja viihteen välistä suhdetta. Nuorison tarkastelussa keskitytään sukupolvinäkökulmaan, nuorison rooliin ja nuorisokulttuuriin. Nuorten ja television suhdetta käsitellessä paneudutaan television nuorisokuvaan ja nuorten televisionkatsomisen motiiveihin. Televisiojournalismin osalta pohditaan viihteellisen ja vakavan ohjelman polarisoidun jaon ongelmia ja tuodaan vaihtoehdoksi journalismin keinojen, moodien kolmijako informaatioon, tarinankerrontaan ja attraktioon.
Tutkimuksen empiirisessä osassa analysoidaan viikoilla 5-7/2007 esitetyt nuortenohjelmat valtakunnallisilla, analogisilla tv-kanavilla. Analyysin välineenä käytetään teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Menetelmässä aineistosta rajataan teorian soveltamisen kannalta oleelliset asiat tarkastelua varten. Tässä tutkimuksessa aineiston rajaamiseksi käytetään Ekströmin luomaa mallia journalismin moodeista. Ohjelmien aihesisällöt jaetaan vastaavalla periaatteella Helsingin sanomien aihejaon mukaisesti.
Aineistossa tarkastellut ohjelmat osoittavat, etteivät nuortenohjelmien tekijät ole valmiita suuriin riskeihin ohjelmien toteutuksessa. Ohjelmien aihealueet liikkuvat harrastusten, ihmissuhteiden ja tulevaisuuden suunnitelmien piirissä, eli niissä asioissa, jotka kiinnostavat ja askarruttavat nuoria. Aiheiden käsittelyssä luotetaan informatiiviseen journalismiin, vaikka aiheiden valinnassa ja erikoistehosteina käytetäänkin paljon attraktion moodin mukaisia huomionherättäjiä.