Edullisin asuinpaikka kaupunkiseudulla: esimerkkinä Oulun seutu
Tikkanen, Saija (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on löytää edullisin asuinpaikka kaupunkiseudulla. Tutkimusesimerkiksi on valittu Oulun seutu, joka käsittää 40-60 kilometrin säteelle ulottuvan 16 kunnan muodostaman aluekokonaisuuden. Edullisin asuinpaikka määritetään kahden kustannustekijän avulla. Asuinpaikan optimisijainti määritetään asunnon hinnan ja työmatkakulujen perusteella.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on von Thünenin klassillinen sijaintimalli kaupunkiseudun maankäyttöön sovellettuna. Kaupunkimaan vyöhykemallin avulla pyritään löytämään kehiä kaupungin ympäriltä. Kaupunkimaan käyttöä ohjaa taloudelliset arvostukset.
Asuinpaikan valintaan vaikuttavat asunnon hinta ja työmatkoista aiheutuvat kulut. Työpaikan oletetaan sijaitsevan aina Oulun ydinkeskustassa. Työmatkakulut lasketaan kahden kulkumuodon mukaisesti, jotka ovat oma henkilöauto ja linja-auto. Asuntona on 80 neliömetrin käytetty rivitaloasunto, jonka kulut on jaettu 15 vuodelle. Tutkimuksessa vertaillaan yhden vuoden asunnon kulua ja työmatkoista aiheutuvaa kulua eri asuinalueiden kesken.
Yksikeskustaisen kaupungin ympärille muodostetaan gradienttianalyysin avulla kehiä ja yhdellä kehistä asuin- ja työmatkakulut olisivat edullisimmat. Asunnon hinnan oletetaan olevan korkein kaupungin keskustassa ja etäännyttäessä sen oletetaan laskevan. Työmatkakustannukset käyttäytyvät juuri päinvastoin. Etäisyyden oletetaan vaikuttavan eniten asunnon hintaan. Poikkeuksia selitetään klassillisilla kaupunkirakennemalleilla sekä asuin- ja elinympäristön laatutekijöillä.
Tutkimus perustuu asuntojen pyyntihintatietoihin, jotka on kerätty tammikuun ja kesäkuun 2003 välisiltä ajalta sanomalehti Kalevan sunnuntain asuntoliitteessä olleiden ilmoitusten perusteella. Tutkimusaineisto koostuu 290 tapauksesta, jotka on lajiteltu 68 asuinalueeseen. Asuinalueet on muodostettu niin, että Oulun kaupungin alue on jaettu 40 asuinalueeseen. Kehyskuntia on jaettu asuinalueisiin asuntotapausten suuren määrän vuoksi, ja muutoin alueet noudattavat asumiskeskittymiä ja kuntakeskuksia.
Kotitalouden edullisimpaan asuinpaikkaan vaikuttaa ratkaisevasti työmatkan suoritusmuoto. Kun työmatka tehdään omalla autolla, niin edullisin asuinpaikka on ensimmäisellä kehällä ja asuinalueista nimettynä Hintta. Tässä tapauksessa maankäytön vyöhykemallin oletus ei toteudu. Oman auton kulu nousee nopeasti etäisyyden lisääntyessä, kun taas asunnon hinta ei laske samassa suhteessa etäisyyteen nähden. Kun työmatka tehdään linja-autolla, niin edullisin asuinpaikka sijaitsee neljännellä kehällä ja Muhoksen kirkonkylällä. Maankäytön vyöhykemallin oletus edullisista asunnoista etäämmällä kaupungin ydinkeskustasta toteutuu tässä tapauksessa.
Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana on von Thünenin klassillinen sijaintimalli kaupunkiseudun maankäyttöön sovellettuna. Kaupunkimaan vyöhykemallin avulla pyritään löytämään kehiä kaupungin ympäriltä. Kaupunkimaan käyttöä ohjaa taloudelliset arvostukset.
Asuinpaikan valintaan vaikuttavat asunnon hinta ja työmatkoista aiheutuvat kulut. Työpaikan oletetaan sijaitsevan aina Oulun ydinkeskustassa. Työmatkakulut lasketaan kahden kulkumuodon mukaisesti, jotka ovat oma henkilöauto ja linja-auto. Asuntona on 80 neliömetrin käytetty rivitaloasunto, jonka kulut on jaettu 15 vuodelle. Tutkimuksessa vertaillaan yhden vuoden asunnon kulua ja työmatkoista aiheutuvaa kulua eri asuinalueiden kesken.
Yksikeskustaisen kaupungin ympärille muodostetaan gradienttianalyysin avulla kehiä ja yhdellä kehistä asuin- ja työmatkakulut olisivat edullisimmat. Asunnon hinnan oletetaan olevan korkein kaupungin keskustassa ja etäännyttäessä sen oletetaan laskevan. Työmatkakustannukset käyttäytyvät juuri päinvastoin. Etäisyyden oletetaan vaikuttavan eniten asunnon hintaan. Poikkeuksia selitetään klassillisilla kaupunkirakennemalleilla sekä asuin- ja elinympäristön laatutekijöillä.
Tutkimus perustuu asuntojen pyyntihintatietoihin, jotka on kerätty tammikuun ja kesäkuun 2003 välisiltä ajalta sanomalehti Kalevan sunnuntain asuntoliitteessä olleiden ilmoitusten perusteella. Tutkimusaineisto koostuu 290 tapauksesta, jotka on lajiteltu 68 asuinalueeseen. Asuinalueet on muodostettu niin, että Oulun kaupungin alue on jaettu 40 asuinalueeseen. Kehyskuntia on jaettu asuinalueisiin asuntotapausten suuren määrän vuoksi, ja muutoin alueet noudattavat asumiskeskittymiä ja kuntakeskuksia.
Kotitalouden edullisimpaan asuinpaikkaan vaikuttaa ratkaisevasti työmatkan suoritusmuoto. Kun työmatka tehdään omalla autolla, niin edullisin asuinpaikka on ensimmäisellä kehällä ja asuinalueista nimettynä Hintta. Tässä tapauksessa maankäytön vyöhykemallin oletus ei toteudu. Oman auton kulu nousee nopeasti etäisyyden lisääntyessä, kun taas asunnon hinta ei laske samassa suhteessa etäisyyteen nähden. Kun työmatka tehdään linja-autolla, niin edullisin asuinpaikka sijaitsee neljännellä kehällä ja Muhoksen kirkonkylällä. Maankäytön vyöhykemallin oletus edullisista asunnoista etäämmällä kaupungin ydinkeskustasta toteutuu tässä tapauksessa.