Maatilan sukupolvenvaihdos
Tiirikkala, Tuuli (2004)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Maataloutta harjoitetaan Suomessa pääosin perheviljelminä. Sukupolven vaihdoksessa maatila siir-retään omistajan elinaikana tai se siirtyy hänen kuoltuaan toimintaa jatkavalle rintaperilliselle tai muulle lähisukulaiselle. Maatilan sukupolvenvaihdos on erikoislaatuinen tapahtuma siitä syystä, että normaalisti sen seurauksena kerran sukupolvessa velkaannutaan raskaasti. Velkaantumiseen syynä ovat toisinaan saannosta johtuvat perintö- tai lahjaveroseuraamukset, mutta yleisimmin velkaa otetaan maatilan kauppahinnan maksamista varten. Tutkielmassani tarkastelen sukupolvenvaih-dokseen liittyviä ongelmia, toteutustapoja ja niistä johtuvia taloudellisia seuraamuksia. Lisäksi käsittelen eri keinoja, joiden avulla valtiovalta auttaa nuoria viljelijöitä maatalousyrittäjäuran alkutaipaleella.
Euroopan Unionin alati muuttuvan maatalouspolitiikan seurauksena sukupolvenvaihdoksia koskeviin säädöksiin on tullut ja tulossa muutoksia. Toisaalta tietyt maatilan sukupolvenvaihdokselle tyypilliset elementit, kuten syytinki, ovat vuosikymmeniä säilyttäneet peruspiirteensä. Olen hyödyntänyt tutkielmassani osaksi yli 20 vuotta vanhaa kirjallisuutta, kun taas uudistuksen kohteena olevien asioiden osalta olen turvautunut lehtiartikkeleihin sekä Maataloustuottajain keskusliiton järjestämien sukupolvenvaihdosseminaarien asiantuntijaluentoihin. Verotuksen osalta tutkielmani tärkeimmät lähteet ovat maatalousverotusta ja tuloverotusta säätelevät lait. Perinnön kohteena olevan maatilan kohdalla tarkastelun keskipisteenä on perintökaaren 25. luku, jonka avulla pyritään varmistamaan tilaa jatkavan perillisen mahdollisuus maatilaelinkeinon harjoittamiseen jäämistöä jaettaessa. Maatilan lahjan ja lahjanluonteisen kaupan yhteydessä esillä on myös laki perintö- ja lahjaverosta.
Yhtä oikeaa ratkaisua sukupolvenvaihdoksen toteutukselle ei ole, vaan kysymys on jokaisella tilalla yksilöllinen. Toteutusvaihtoehtojen pohdinnan sijasta tärkeämpi kysymys onkin, miten maatalouselinkeino saadaan Suomessa säilytettyä ja missä muodossa se on mielekästä. Nykyisen maatalouspolitiikan valossa näyttää siltä, että viljelystä tulee jatkossa palkkatyön ohella harjoitettava sivuelinkeino. Päätoimisena elinkeinona maatalous tullee jatkossa keskittymään ennen kaikkea suurille tiloille. Ongelma ei kuitenkaan rajoitu enää vain maatalouteen, vaan kysymys on myös maaseudun autioitumisesta. Elinkeinojen uudistaminen, palveluverkon turvaaminen ja maaseudun kehittäminen asuinalueena ovat edellytyksiä asutun maaseudun säilyttämiselle.
Euroopan Unionin alati muuttuvan maatalouspolitiikan seurauksena sukupolvenvaihdoksia koskeviin säädöksiin on tullut ja tulossa muutoksia. Toisaalta tietyt maatilan sukupolvenvaihdokselle tyypilliset elementit, kuten syytinki, ovat vuosikymmeniä säilyttäneet peruspiirteensä. Olen hyödyntänyt tutkielmassani osaksi yli 20 vuotta vanhaa kirjallisuutta, kun taas uudistuksen kohteena olevien asioiden osalta olen turvautunut lehtiartikkeleihin sekä Maataloustuottajain keskusliiton järjestämien sukupolvenvaihdosseminaarien asiantuntijaluentoihin. Verotuksen osalta tutkielmani tärkeimmät lähteet ovat maatalousverotusta ja tuloverotusta säätelevät lait. Perinnön kohteena olevan maatilan kohdalla tarkastelun keskipisteenä on perintökaaren 25. luku, jonka avulla pyritään varmistamaan tilaa jatkavan perillisen mahdollisuus maatilaelinkeinon harjoittamiseen jäämistöä jaettaessa. Maatilan lahjan ja lahjanluonteisen kaupan yhteydessä esillä on myös laki perintö- ja lahjaverosta.
Yhtä oikeaa ratkaisua sukupolvenvaihdoksen toteutukselle ei ole, vaan kysymys on jokaisella tilalla yksilöllinen. Toteutusvaihtoehtojen pohdinnan sijasta tärkeämpi kysymys onkin, miten maatalouselinkeino saadaan Suomessa säilytettyä ja missä muodossa se on mielekästä. Nykyisen maatalouspolitiikan valossa näyttää siltä, että viljelystä tulee jatkossa palkkatyön ohella harjoitettava sivuelinkeino. Päätoimisena elinkeinona maatalous tullee jatkossa keskittymään ennen kaikkea suurille tiloille. Ongelma ei kuitenkaan rajoitu enää vain maatalouteen, vaan kysymys on myös maaseudun autioitumisesta. Elinkeinojen uudistaminen, palveluverkon turvaaminen ja maaseudun kehittäminen asuinalueena ovat edellytyksiä asutun maaseudun säilyttämiselle.