Panimo- ja paahtimoteollisuuden kehitys Suomessa: Case Porin pienpanimot ja -paahtimot
Telaranta, Jussi (2014)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielmassa luodaan katsaus panimo- ja paahtimoteollisuuden kehitykseen Suomessa. Lähivuosien trendinä on ollut pienpaahtimoiden ja pienpanimoiden määrän huomattava kasvu muutoin äärimmäisen keskittyneillä markkinoilla. Tarkastelussa on erityisesti panimoiden ja paahtimoiden määrien muutokset ja alueellinen jakauma. Tutkielman teoreettinen pohja on resource partitioning -teoriassa, jonka mukaan teollisuudenalan jatkuva keskittyminen luo mahdollisuuksia erikoistuneille yrityksille. 1990-luvulle tultaessa suurpanimoiden eli generalistien vähentynyt määrä ja niiden siirtymä markkinoiden keskustaan avasi mahdollisuuksia markkinoiden periferiassa. Tällöin tuli ensimmäinen pienpanimoaalto, josta jäi henkiin menestyneimmät yritykset. Toinen pienpanimoaalto on tullut 2000- ja 2010-luvun vaihteessa. Pienpaahtimoiden määrän kasvu ajoittuu samoihin aikoihin pienpanimoaaltojen kanssa, mutta kasvu on ollut maltillisempaa.
Laajemman katsauksen lisäksi tutkielmassa suunnataan katseet Porin kaupungissa toimineisiin paahtimo- ja panimoyrityksiin. Empiirinen aineisto muodostuu kahdelle porilaiselle pienpanimolle sekä yhdelle pienpaahtimolle tehdyistä teemahaastatteluista. Teemahaastattelujen tarkoituksena oli selvittää caseyritysten arvot, yritysten perustamiseen ja sijaintipäätökseen vaikuttaneet tekijät sekä paikallisuuden merkitys yrityksille.
Caseyritysten arvoja yhdisti ennakkoluulottomuus ja uuden hakeminen. Sijaintipäätökset ovat olleet sattumanvaraisia ja tunnepohjaisia. Paikallisuus näkyi yritysten toiminnassa eri tavoin; Beer Hunter’sin haastateltavan puheessa korostui kiintymys Poria kohtaan, mutta yrityksen tuotteissa paikallisuutta ei ole erityisesti nostettu esiin. Cafe Solon logossa ja tuotteissa paikallisuutta on lähivuosina korostettu aiempaa enemmän. Yritys on ottanut käyttöön Porin Paahtimo -aputoiminimen tuodakseen ”pienpaahtimoidentiteettiä esiin sellaisena kun se on.” Ruosniemen panimon nimi kuulostaa kovin paikalliselta, mutta paikallisuus ei ole ollut panimolle kovinkaan suuressa roolissa. Riippumatta siitä, mitä paikallisuus yrityksille merkitsee, Suomen pienpanimot ja -paahtimot ovat muuttaneet toimialojensa maantiedettä merkittävällä tavalla. Etenkin pienpanimoita on syntynyt niin kaupunkeihin kuin maaseudulle ja suurimmat pienpanimot sijaitsevat pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kun pienpanimoiden suurimmat markkinat sijaitsevat juuri pääkaupunkiseudulla, pienpanimot tulevat toimineeksi klassisten sijaintiteorioiden oletusten vastaisesti.
Laajemman katsauksen lisäksi tutkielmassa suunnataan katseet Porin kaupungissa toimineisiin paahtimo- ja panimoyrityksiin. Empiirinen aineisto muodostuu kahdelle porilaiselle pienpanimolle sekä yhdelle pienpaahtimolle tehdyistä teemahaastatteluista. Teemahaastattelujen tarkoituksena oli selvittää caseyritysten arvot, yritysten perustamiseen ja sijaintipäätökseen vaikuttaneet tekijät sekä paikallisuuden merkitys yrityksille.
Caseyritysten arvoja yhdisti ennakkoluulottomuus ja uuden hakeminen. Sijaintipäätökset ovat olleet sattumanvaraisia ja tunnepohjaisia. Paikallisuus näkyi yritysten toiminnassa eri tavoin; Beer Hunter’sin haastateltavan puheessa korostui kiintymys Poria kohtaan, mutta yrityksen tuotteissa paikallisuutta ei ole erityisesti nostettu esiin. Cafe Solon logossa ja tuotteissa paikallisuutta on lähivuosina korostettu aiempaa enemmän. Yritys on ottanut käyttöön Porin Paahtimo -aputoiminimen tuodakseen ”pienpaahtimoidentiteettiä esiin sellaisena kun se on.” Ruosniemen panimon nimi kuulostaa kovin paikalliselta, mutta paikallisuus ei ole ollut panimolle kovinkaan suuressa roolissa. Riippumatta siitä, mitä paikallisuus yrityksille merkitsee, Suomen pienpanimot ja -paahtimot ovat muuttaneet toimialojensa maantiedettä merkittävällä tavalla. Etenkin pienpanimoita on syntynyt niin kaupunkeihin kuin maaseudulle ja suurimmat pienpanimot sijaitsevat pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Kun pienpanimoiden suurimmat markkinat sijaitsevat juuri pääkaupunkiseudulla, pienpanimot tulevat toimineeksi klassisten sijaintiteorioiden oletusten vastaisesti.