Arvopaperisijoitustoiminnan oikeudellisen muodon merkitys vero-oikeudellisesta näkökulmasta

Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella niitä vero-oikeudellisia näkökulmia, jotka liit-tyvät arvopaperisijoitustoiminnan oikeudellisen muodon valintaan. Aiheen käsittely tuo esiin ne olennaiset tiedot, jotka ovat tarpeen arvopaperisijoitustoiminnan järjestämisessä sekä juridisesti että liiketaloudellisesti oikealla tavalla. Tutkimus vastaa myös kysymykseen, miten elinkeinotoiminnan yleiset tunnusmerkit soveltuvat arvopaperisijoitustoiminnan luonteen arvioimiseen. Erityishuomiota kiinnitetään tulolähteen valintaan ja TVL:n ja EVL:n välisiin eroihin. Tutkimuksen viitekehys muodostuu verosuunnittelun ja veron torjunnan systematii-kan tarkastelusta. Näitä asiakokonaisuuksia tarkastellaan arvopaperisijoittamisen or-ganisoinnin näkökulmasta. Tutkimus on menetelmällisesti lainopillinen eli oikeus-dogmaattinen. Tutkimuksen pääasiallisina lähteinä ovat kirjoitettu laki, lainvalmistelu-aineistot, oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus. Tutkimuksen mukaan luonnollisen henkilön sijoitustoiminta voi vain poikkeustapauk-sissa saada sellaisen laajuuden, että EVL tulee sovellettavaksi. Arvopaperikauppayhti-öön puolestaan sovelletaan lähtökohtaisesti EVL:a. Ainoastaan sivutoiminen arvopa-perikauppa ja passiivinen omistaminen voidaan verottaa TVL:n mukaan. Tulolähtei-den tärkeimmät eroavaisuudet liittyvät EVL:n laajaan tulo- ja menokäsitteeseen, reali-soitumattomien arvonalentumisien kirjaamiseen, tappiontasaukseen, hankintameno-olettamaan ja perintö- ja lahjaveronäkökulmiin. EVL:n ja TVL:n välinen edullisuus on vahvasti tapauskohtaista.