Vapaa-aikatoimen tulevaisuuskuvat: Kunnan palvelutuotannon vaihtoehtojen arviointi Järviseudun kuntien vapaa-aikatoimen strategian laadintaprosessissa
Takamaa, Mari (2008)
Takamaa, Mari
2008
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Vapaa-aikatoimen seudullisen strategian tavoitteena oli luoda uusi seudullisen vapaa-aikatoimen malli ja toimintatapa ja vakiinnuttaa vuosikymmeniä jatkunut vapaa-aikatoimen seudullinen yhteistyö. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä syntyvät yhteistoiminta-alueet ja kuntaliitokset kuitenkin hajottavat perinteistä Järviseudun seutukuntaa, ja strategia ei tule toteutumaan suunnitellussa muodossaan.
Tutkimustehtävänä on selvittää, mitä vaikutuksia toimintaympäristön muutoksilla on vapaa-aikatoimelle. Miten palveluiden järjestämisen eri vaihtoehtoja tulkittiin järviseudun kuntien vapaa-aikatoimen strategian laadinnassa? Mitä vaihtoehtojen tulkinta kertoo erityisesti kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön syventämisen mahdollisuuksista? Näihin kysymyksiin pyrin vastaamaan haastattelemalla vapaa-aikatoimen seudullisen strategian luomiseen osallistuneita virkamiehiä sekä kolmannen sektorin toimijoita Järviseudun seutukunnan alueelta.
Keskeisiä käsitteitä ovat ylikunnallinen yhteistyö, markkinaehtoisuus ja yhteisöllisyys. Vapaa-aikatoimen markkinaehtoisia piirteitä jäsentelen New Public Management doktriinin kautta. Sosiaalisen pääoman käsitteen kautta tarkastelen yhteisöllisyyttä kolmannen sektorin tuottamana pääoman muotona. Pyrkimyksenä on luoda erilaisia vapaa-aikatoimen järjestämismalleja näiden käsitteiden avulla. Uusien toimintamallien keskiöön nousee luottamus niin markkinaehtoisen kuin yhteisöllisen toiminnan edellytyksenä. Lähtökohdaksi olen luonut kolme vapaa-aikatoimen mallia, jotka ovat kuntalähtöinen malli, yhteisöllinen malli ja markkinaehtoinen malli.
Seudullisen yhteistyön kehittyminen olemassa olevan yhteistyökulttuurin mukaisena uusien yhteistyöalueiden ja kuntaliitosten jälkeen näyttää viranomaisnäkökulmasta epävarmalta. Selvää kuitenkin on, että yhteistyökumppaneita haetaan muista suunnista. Kolmannelle sektorille aluerakenteen muutos ei tuone tässä vaiheessa suuria muutoksia, kun kyse on paikallisista vapaaehtoisjärjestöistä. Ne kolmannen sektorin toimijat, joilla on jonkinasteista palvelutuotantoa ja kiinteämpää yhteistyötä kunnan kanssa, kokevat muutokset konkreettisemmin.
Näkemykset vapaa-aikatoimen palvelutuotannon järjestämisestä ja kolmannen sektorin roolista siinä ovat melko yhteneväisiä haastateltujen viranhaltijoiden sekä kolmannen sektorin edustajien näkökulmasta. Odotukset kolmannen sektorin mahdollisuuksista toimia palvelutuottajina ovat realistisia, ja kolmannen sektorin toiminnan ensisijaiseksi tavoitteeksi nähdään yhteisöllisyyden tukeminen. Huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyöstä syntyviin innovaatioihin ja sosiaaliseen pääomaan, joilla voidaan ylläpitää maaseudun vapaa-aikatoimen palveluiden määrää ja laatua.
Haastattelujen ja kirjallisuuden pohjalta olen luonut vapaa-aikatoimen synergiamallin, jossa painottuu toimijoiden erilaisten intressien ja panostusmahdollisuuksien hyväksyminen. Luottamus on keskeinen tekijä eri toimijoiden välistä yhteistyötä rakennettaessa. Synergiamalli kuvastaa sitä, kuinka vapaa-aikatoimen palvelutuotannossa todellisuus rakentuu eri mallien vuorovaikutuksesta.
Tutkimustehtävänä on selvittää, mitä vaikutuksia toimintaympäristön muutoksilla on vapaa-aikatoimelle. Miten palveluiden järjestämisen eri vaihtoehtoja tulkittiin järviseudun kuntien vapaa-aikatoimen strategian laadinnassa? Mitä vaihtoehtojen tulkinta kertoo erityisesti kunnan ja kolmannen sektorin yhteistyön syventämisen mahdollisuuksista? Näihin kysymyksiin pyrin vastaamaan haastattelemalla vapaa-aikatoimen seudullisen strategian luomiseen osallistuneita virkamiehiä sekä kolmannen sektorin toimijoita Järviseudun seutukunnan alueelta.
Keskeisiä käsitteitä ovat ylikunnallinen yhteistyö, markkinaehtoisuus ja yhteisöllisyys. Vapaa-aikatoimen markkinaehtoisia piirteitä jäsentelen New Public Management doktriinin kautta. Sosiaalisen pääoman käsitteen kautta tarkastelen yhteisöllisyyttä kolmannen sektorin tuottamana pääoman muotona. Pyrkimyksenä on luoda erilaisia vapaa-aikatoimen järjestämismalleja näiden käsitteiden avulla. Uusien toimintamallien keskiöön nousee luottamus niin markkinaehtoisen kuin yhteisöllisen toiminnan edellytyksenä. Lähtökohdaksi olen luonut kolme vapaa-aikatoimen mallia, jotka ovat kuntalähtöinen malli, yhteisöllinen malli ja markkinaehtoinen malli.
Seudullisen yhteistyön kehittyminen olemassa olevan yhteistyökulttuurin mukaisena uusien yhteistyöalueiden ja kuntaliitosten jälkeen näyttää viranomaisnäkökulmasta epävarmalta. Selvää kuitenkin on, että yhteistyökumppaneita haetaan muista suunnista. Kolmannelle sektorille aluerakenteen muutos ei tuone tässä vaiheessa suuria muutoksia, kun kyse on paikallisista vapaaehtoisjärjestöistä. Ne kolmannen sektorin toimijat, joilla on jonkinasteista palvelutuotantoa ja kiinteämpää yhteistyötä kunnan kanssa, kokevat muutokset konkreettisemmin.
Näkemykset vapaa-aikatoimen palvelutuotannon järjestämisestä ja kolmannen sektorin roolista siinä ovat melko yhteneväisiä haastateltujen viranhaltijoiden sekä kolmannen sektorin edustajien näkökulmasta. Odotukset kolmannen sektorin mahdollisuuksista toimia palvelutuottajina ovat realistisia, ja kolmannen sektorin toiminnan ensisijaiseksi tavoitteeksi nähdään yhteisöllisyyden tukeminen. Huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyöstä syntyviin innovaatioihin ja sosiaaliseen pääomaan, joilla voidaan ylläpitää maaseudun vapaa-aikatoimen palveluiden määrää ja laatua.
Haastattelujen ja kirjallisuuden pohjalta olen luonut vapaa-aikatoimen synergiamallin, jossa painottuu toimijoiden erilaisten intressien ja panostusmahdollisuuksien hyväksyminen. Luottamus on keskeinen tekijä eri toimijoiden välistä yhteistyötä rakennettaessa. Synergiamalli kuvastaa sitä, kuinka vapaa-aikatoimen palvelutuotannossa todellisuus rakentuu eri mallien vuorovaikutuksesta.