Harmittomia pössyttelijöitä vai rikollisia narkkareita. Huumeidenkäyttäjien konstruoiminen ryhmäksi julkisessa keskustelussa
Suomala, Riikka (2009)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksessani kartoitan julkisuudessa käytävää keskustelua huumeidenkäyttäjistä kahdella tasolla: ensinnäkin tarkastelen median ja internetin keskustelupalstojen kirjoittajien käyttämiä kielellisiä keinoja kuvailla ja kategorisoida huumeiden käyttäjiä niin nimeämisen kuin toimijaroolien kautta, ja toiseksi kirjoittajien asemoitumista ja roolin ottamista suhteessa huumeiden käyttäjiin. Tutkimukseni teoreettinen tausta löytyy sosiaalisesta konstruktionismista ja diskurssianalyysista, jossa tutkimuskohteeksi otetaan ne kielelliset prosessit, joiden kautta sosiaalinen todellisuus rakentuu. Näin ollen myös sitä, miten esimerkiksi huumeidenkäyttäjiä kategorisoidaan, voidaan tutkia tarkastelemalla niitä kielen keinoja, joita ryhmistä puhuttaessa käytetään. Aineistoni koostuu yhdeksästä internetissä julkaistusta huumeaiheisesta uutisartikkelista sekä huumeaiheisista keskusteluista internetin keskustelupalstoilla.
Aineistossani näkyvin tapa kategorisoida huumeiden käyttäjiä on nimetä heidät ryhmänä ja hyödyntää nimityksiin liittyvää semantiikkaa sekä liittää heihin erilaisia ominaisuuksia kuvaavien määritteiden avulla. Nimeämisen ja ominaisuuksien antamisen saattoi havaita heijastavan niin yhteiskunnallisia ilmiöitä kuin kirjoittajan henkilökohtaista suhtautumista. Tästä johtuen käytetyt kategoriakuvaukset olivat joskus voimakkaan affektiivisia: positiivisesti tai negatiivisesti assosioituvia. Huumeidenkäyttäjät näyttäytyvät aineistossani monenlaisissa rooleissa niin aktiivisina toimijoina kuin toiminnan kohteina, ja puhujasta ja hänen kokemuksistaan riippuen heidän toimintansa kuvataan joko yhteiskunnallisesti hyväksyttävänä tai tuomittavana, joissakin teksteissä myös itsetuhoisena. Kirjoittajien asemoitumista tarkasteltaessa teksteissä konstruoituvat ensinnäkin huumeidenkäyttäjät, toiseksi huumeiden käyttöön myönteisesti suhtautuvat, joiden kirjoituksesta ei tule ilmi mahdollinen oma käyttö, kolmanneksi ex-käyttäjät ja neljänneksi huumeisiin kielteisesti suhtautuvat. Sanoma- ja iltapäivälehdissä huumeista, huumeiden käytöstä ja käyttäjistä puhutaan yleensä negatiivisissa yhteyksissä ja huumeidenkäyttäjät ovat useammin toiminnan kohteita, kuten uhreja.
Aineistossani näkyvin tapa kategorisoida huumeiden käyttäjiä on nimetä heidät ryhmänä ja hyödyntää nimityksiin liittyvää semantiikkaa sekä liittää heihin erilaisia ominaisuuksia kuvaavien määritteiden avulla. Nimeämisen ja ominaisuuksien antamisen saattoi havaita heijastavan niin yhteiskunnallisia ilmiöitä kuin kirjoittajan henkilökohtaista suhtautumista. Tästä johtuen käytetyt kategoriakuvaukset olivat joskus voimakkaan affektiivisia: positiivisesti tai negatiivisesti assosioituvia. Huumeidenkäyttäjät näyttäytyvät aineistossani monenlaisissa rooleissa niin aktiivisina toimijoina kuin toiminnan kohteina, ja puhujasta ja hänen kokemuksistaan riippuen heidän toimintansa kuvataan joko yhteiskunnallisesti hyväksyttävänä tai tuomittavana, joissakin teksteissä myös itsetuhoisena. Kirjoittajien asemoitumista tarkasteltaessa teksteissä konstruoituvat ensinnäkin huumeidenkäyttäjät, toiseksi huumeiden käyttöön myönteisesti suhtautuvat, joiden kirjoituksesta ei tule ilmi mahdollinen oma käyttö, kolmanneksi ex-käyttäjät ja neljänneksi huumeisiin kielteisesti suhtautuvat. Sanoma- ja iltapäivälehdissä huumeista, huumeiden käytöstä ja käyttäjistä puhutaan yleensä negatiivisissa yhteyksissä ja huumeidenkäyttäjät ovat useammin toiminnan kohteita, kuten uhreja.