Zum Deutschlandbild in finnischen Lehrwerken für Deutsch als Fremdsprache. Am Beispiel Neue Adresse fürs Gymnasium.
Suikki, Laura (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Pro Gradu-tutkielmani aiheena on Saksa-kuva suomalaisessa saksan oppikirjassa. Tavoitteenani on tarkastella, mistä Saksa-kuva muodostuu ja miten se oppikirjan kautta välittyy. Tutkimusmateriaalin muodostaa lukion saksan oppikirjasarja Neue Adresse, josta tarkastelen kolmea tekstikirjaa Neue Adresse 1-3 (1998), Neue Adresse 4-6 (1999) ja Neue Adresse 7-8 (2000). Työssä selvitetään, mitä aihepiirejä tekstikirjat käsittelevät sekä miten niitä tuodaan esiin. Lisäksi olen kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, minkälaisia Saksa-stereotyyppejä oppikirjat tuovat ilmi sekä miten ne mahdollisesti vaikuttavat Saksa-kuvan muodostumiseen. Työssä tarkastellaan myös oppikirjojen kuvia ja niiden roolia stereotyyppien ja Saksa-kuvan välittymisessä.
Tutkimukseni teoriaosuudessa esitellään analyysin kannalta olennaisia käsitteitä ja teorioita. Aluksi määritetään käsitteet kulttuuri ja maantuntemus sekä tarkastellaan niiden merkitystä vieraan kielen oppimisen kannalta. Sen jälkeen paneudutaan oppikirjojen tutkimukseen sekä oppikirjojen kuvitukseen. Olennaisena osana teoreettista viitekehystä tuodaan esiin myös käsitteet stereotyyppi, ennakkoluulo ja imago. Lisäksi esittelen valikoimani kriteerit, joiden mukaan tekstikirjojen aihepiirit analysoidaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti.
Analyysissä kävi ilmi, että tekstikirjojen välittämä Saksa-kuva on erittäin positiivinen ja osittain jopa ideaalinen. Saksa kuvattiin idyllisenä ”kulttuurimaana”, jonka kansalaiset asuvat vihreiden maaseutumaisemien ympäröimänä ja jotka nauttivat rauhallisesta perhe-elämästä. Lisäksi saksalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuus nostettiin selkeästi esiin. Tätä hyväntahtoista Saksa-kuvaa vahvisti osaltaan myös se, että oppikirjojen tekstit sivuuttivat yhteiskunnalliset ongelmat lähes täysin. Myös oppikirjojen kuvat vaikuttivat tehokkaasti positiivisen Saksa-kuvan välittymiseen. Vaikka oppikirjat toivat esiin monia jo vakiintuneita stereotyyppejä Saksasta ja saksalaisista, kuten oluen, hapankaalin ja saksalaisen järjestelmällisyyden ei niillä ollut kuitenkaan merkittävää roolia Saksa-kuvan muodostumisessa.
Tutkimukseni teoriaosuudessa esitellään analyysin kannalta olennaisia käsitteitä ja teorioita. Aluksi määritetään käsitteet kulttuuri ja maantuntemus sekä tarkastellaan niiden merkitystä vieraan kielen oppimisen kannalta. Sen jälkeen paneudutaan oppikirjojen tutkimukseen sekä oppikirjojen kuvitukseen. Olennaisena osana teoreettista viitekehystä tuodaan esiin myös käsitteet stereotyyppi, ennakkoluulo ja imago. Lisäksi esittelen valikoimani kriteerit, joiden mukaan tekstikirjojen aihepiirit analysoidaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti.
Analyysissä kävi ilmi, että tekstikirjojen välittämä Saksa-kuva on erittäin positiivinen ja osittain jopa ideaalinen. Saksa kuvattiin idyllisenä ”kulttuurimaana”, jonka kansalaiset asuvat vihreiden maaseutumaisemien ympäröimänä ja jotka nauttivat rauhallisesta perhe-elämästä. Lisäksi saksalaisen yhteiskunnan monikulttuurisuus nostettiin selkeästi esiin. Tätä hyväntahtoista Saksa-kuvaa vahvisti osaltaan myös se, että oppikirjojen tekstit sivuuttivat yhteiskunnalliset ongelmat lähes täysin. Myös oppikirjojen kuvat vaikuttivat tehokkaasti positiivisen Saksa-kuvan välittymiseen. Vaikka oppikirjat toivat esiin monia jo vakiintuneita stereotyyppejä Saksasta ja saksalaisista, kuten oluen, hapankaalin ja saksalaisen järjestelmällisyyden ei niillä ollut kuitenkaan merkittävää roolia Saksa-kuvan muodostumisessa.