"Mitään laitonta ei ole tapahtunut". Kehysanalyysi Ilkka Kanervan tekstiviestikohun uutisoinnista
Eronen, Tiina (2009)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Medialla on mahdollisuus nostaa julkiseen keskusteluun yhteiskunnan kannalta tärkeitä asioita. Useimmat median esille nostamat asiat hautautuvat hyvinkin nopeasti uusien tapahtumien alle, mutta toisista saattaa tulla pitkään julkisessa keskustelussa pysyviä aiheita. Alkuvuodesta 2008 saimme lukea Suomen ulkoministeri Ilkka Kanervan lähettäneen tekstiviestejä tanssijatar Johanna Tukiaiselle. Tämä tapahtuma sai paljon huomiota mediassa ja siitä tuli useita viikkoja kestävä mediakohu, joka sai myös kansainvälistä huomiota. Tapahtuman ja sitä seuranneen kohun seurauksena Ilkka Kanerva joutui eroamaan ulkoministerin tehtävästään 3. huhtikuuta, 2008.
Tämän tutkimuksen lähtökohtana on poliittinen viestintä ja varsinkin median tuottamat kertomukset poliitikkojen toimista. Median rooli on muuttunut politiikan raportoijasta poliittiseksi toimijaksi, joten mediasta on tullut merkittävä tekijä poliitikon ja yleisön välisessä viestinnässä. Mediajulkisuus kuuluu olennaisena osana nykyaikaiseen politiikkaan ja siitä pyrkivät hyötymään sekä media itse että mediajulkisuudesta nauttiva poliitikko. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten Helsingin Sanomat käsittelee Ilkka Kanervan tekstiviestikohua uutisoinnissaan ja mistä tapahtuman yhteydessä oikeastaan keskusteltiin. Tämän lisäksi tarkoituksena on tarkastella poliittisen viestinnän muutosta mediassa, jonka uutisjournalismi nähdään sisältävän yhä enemmän viihteellistymiseen liittyviä piirteitä.
Tutkimusaineistona on yhteensä 68 sanomalehden uutistoimituksen toimittamaa juttua ajanjaksolla 9.3. – 4.4.2008. Tutkimusmenetelmänä käytetään kehysanalyysiä, jota mediatutkimuksessa hyödynnetään journalististen aineistojen analysoinnissa. Kehyksen käsite viittaa siihen, miten toimittajat organisoivat tietoa liittämällä siihen tiettyjä merkityksiä, kehyksiä. Lisäksi kehystämisen, eli asian esittäminen tietyssä valossa, voidaan katsoa olevan osa myös poliittista viestintää. Kehysanalyysin avulla tutkimusaineistosta nousi esille seksismin, laillisuuden ja toimintakyvyn kehykset. Näiden kehysten syvempi analysointi toi esille sen, mistä Ilkka Kanervan tekstiviestikohussa keskusteltiin. Löydetyistä kolmesta kehyksestä vain yhden, seksismin kehyksen, kohdalla voidaan katsoa näkyvän merkkejä politiikan viihteellistymisestä.
Tämän tutkimuksen lähtökohtana on poliittinen viestintä ja varsinkin median tuottamat kertomukset poliitikkojen toimista. Median rooli on muuttunut politiikan raportoijasta poliittiseksi toimijaksi, joten mediasta on tullut merkittävä tekijä poliitikon ja yleisön välisessä viestinnässä. Mediajulkisuus kuuluu olennaisena osana nykyaikaiseen politiikkaan ja siitä pyrkivät hyötymään sekä media itse että mediajulkisuudesta nauttiva poliitikko. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää miten Helsingin Sanomat käsittelee Ilkka Kanervan tekstiviestikohua uutisoinnissaan ja mistä tapahtuman yhteydessä oikeastaan keskusteltiin. Tämän lisäksi tarkoituksena on tarkastella poliittisen viestinnän muutosta mediassa, jonka uutisjournalismi nähdään sisältävän yhä enemmän viihteellistymiseen liittyviä piirteitä.
Tutkimusaineistona on yhteensä 68 sanomalehden uutistoimituksen toimittamaa juttua ajanjaksolla 9.3. – 4.4.2008. Tutkimusmenetelmänä käytetään kehysanalyysiä, jota mediatutkimuksessa hyödynnetään journalististen aineistojen analysoinnissa. Kehyksen käsite viittaa siihen, miten toimittajat organisoivat tietoa liittämällä siihen tiettyjä merkityksiä, kehyksiä. Lisäksi kehystämisen, eli asian esittäminen tietyssä valossa, voidaan katsoa olevan osa myös poliittista viestintää. Kehysanalyysin avulla tutkimusaineistosta nousi esille seksismin, laillisuuden ja toimintakyvyn kehykset. Näiden kehysten syvempi analysointi toi esille sen, mistä Ilkka Kanervan tekstiviestikohussa keskusteltiin. Löydetyistä kolmesta kehyksestä vain yhden, seksismin kehyksen, kohdalla voidaan katsoa näkyvän merkkejä politiikan viihteellistymisestä.