Siltoja genrereserveihin. Yhtenäistä genreanalyysia rakentamassa
Erkkilä, Kaisa (2011)
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Genreteoria on ollut tärkeä osa mediatutkimusta kirjallisuuden lajimäärittelyn alkuajoista saakka. Sittemmin genreteoria on löytänyt tiensä muillekin mediatutkimuksen aloille, joista keskeisin asema sillä on kirjallisuus-, elokuva- ja televisiotutkimuksessa. Joustaminen eri tutkimusaloille ja lukuisat vaikutteet ovat kuitenkin osaltaan aiheuttaneet genreteoriaan teoreettisia ja metodologisia ongelmia. Suurimmaksi ongelmaksi on yleisesti tunnustettu eri tutkimusaloja yhdistävän yhtenäisen käsitteistön sekä yhtenäisen teoreettisen kehyksen puuttuminen.
Genren analyyttinen arvo on useaan otteeseen kyseenalaistettu vetoamalla sen epämääräisyyteen ja liian laajaan soveltuvuuteen. Lisäksi nykyisiä mediamuotoja on pidetty genreteorialle liian monimuotoisina. Viime vuosina on kuitenkin noussut esiin huomioita myös genreteoriaa eri aloilla yhdistävistä piirteistä. Mediatutkija Seija Ridell on tehnyt seitsemän kohtaa käsittävän koosteen näistä piirteistä ja ehdottaa piirteiden kertovan genreteorian tutkimusaloja yhdistävästä selitysvoimasta.
Tämän tutkielman lähtökohtana toimii ajatus, jonka mukaan olemassa olevalla genreteorialla on tutkimusalasta riippumatta niin paljon yhteistä annettavaa, että on mielekästä yrittää löytää ratkaisu sen keskeisiin ongelmiin. Perehtymällä Ridellin koosteeseen ja sitä syventämällä pyrin siten rakentamaan mediatutkimuksessa yleisemmin pätevän yhtenäisen rungon genreanalyysille. Työn lopussa esitän esimerkin avulla, millä tavoin koosteen pohjalta muodostuva analyysirunko käytännössä toimii. Aineistona tässä on kaksi eri mediaan kohdistuvaa ja eri aikakauteen sijoittuvaa genreteoretisointia.
Tutkielma osoittaa, kuinka genre on edelleen erittäin käyttökelpoinen tutkimuskategoria. Oppialarajat ylittävä, yhtenäinen genreanalyysi mahdollistaa lukemattomien uusien käsitteellistysten sijaan joustavamman liikkumisen olemassa olevien teorioiden välillä. Lisäksi se avaa genreteorioille monitieteellisemmän käyttömahdollisuuden.
Genren analyyttinen arvo on useaan otteeseen kyseenalaistettu vetoamalla sen epämääräisyyteen ja liian laajaan soveltuvuuteen. Lisäksi nykyisiä mediamuotoja on pidetty genreteorialle liian monimuotoisina. Viime vuosina on kuitenkin noussut esiin huomioita myös genreteoriaa eri aloilla yhdistävistä piirteistä. Mediatutkija Seija Ridell on tehnyt seitsemän kohtaa käsittävän koosteen näistä piirteistä ja ehdottaa piirteiden kertovan genreteorian tutkimusaloja yhdistävästä selitysvoimasta.
Tämän tutkielman lähtökohtana toimii ajatus, jonka mukaan olemassa olevalla genreteorialla on tutkimusalasta riippumatta niin paljon yhteistä annettavaa, että on mielekästä yrittää löytää ratkaisu sen keskeisiin ongelmiin. Perehtymällä Ridellin koosteeseen ja sitä syventämällä pyrin siten rakentamaan mediatutkimuksessa yleisemmin pätevän yhtenäisen rungon genreanalyysille. Työn lopussa esitän esimerkin avulla, millä tavoin koosteen pohjalta muodostuva analyysirunko käytännössä toimii. Aineistona tässä on kaksi eri mediaan kohdistuvaa ja eri aikakauteen sijoittuvaa genreteoretisointia.
Tutkielma osoittaa, kuinka genre on edelleen erittäin käyttökelpoinen tutkimuskategoria. Oppialarajat ylittävä, yhtenäinen genreanalyysi mahdollistaa lukemattomien uusien käsitteellistysten sijaan joustavamman liikkumisen olemassa olevien teorioiden välillä. Lisäksi se avaa genreteorioille monitieteellisemmän käyttömahdollisuuden.