Kokkolan alueellinen kehittäjäverkosto oppivan alueen elementtinä
Sjölund, Markus (2008)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Alueiden asema maailmantaloudessa on vahvistunut merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla aluekehittäminen on kokenut murroksen. Kansallisvaltiot ovat joutuneet sopeutumaan globalisaatiosta seuranneeseen rajojen madaltumiseen. Luonnolliset talousalueet ovat hyötyneet kasautuvan teollisuuden ja erikoistumisen tuomista eduista. Aluekehittämisen parissa keskustelu on viime aikoina keskittynyt osaamispääoman vahvistamiseen. Innovaatiokyvykkyys ja alueiden kilpailukyvyn vahvistaminen osaamisen kautta ovat läsnä niin Euroopan unionin kuin kansallisten valtioiden aluekehittämisessä. Nykyisin aluetta kehitetään useiden toimijoiden yhteistyöllä. Alueelliseen kehittämiseen osallistuvat toimijat organisoivatkin usein yhteistyönsä alueelliseen kehittäjäverkostoon.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälainen on Kokkolan alueellinen kehittäjäverkosto. Kokkola on keskisuuri maakuntakeskus, jossa toimii useita aluekehittämiseen suorasti tai epäsuorasti osallistuvia toimijoita. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, millainen on Kokkolan alueellinen kehittäjäverkosto. Tutkimuksen taustalla sovelletaan oppivan alueen käsitettä. Kehittämistyön piirteistä pyritään löytämään oppivalle alueelle tyypillisiä elementtejä. Konkreettiset tutkimusongelmat olivat 1) mitkä organisaatiot ja toimijat kuuluvat Kokkolan alueellisen kehittäjäverkoston ytimeen, 2) minkälaisia rooleja eri organisaatiot ja toimijat saavat, 3) minkälaisia ongelmia Kokkolan alueellisessa kehittäjäverkostossa esiintyy.
Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat oppiva alue ja verkostot. Tietotaloudessa kilpailussa menestyvät ne alueet ja yritykset, jotka pystyvät luomaan uusia innovaatioita. Innovaatiot syntyvät interaktiivisen prosessin kautta, johon osallistuu suuri joukko toimijoita. Oppiva alue on aluekehittämisen malli, jossa yhdistyy toimijoiden yhteistyö mahdollisimman menestyksekkäästi. Oppivalla alueella luodaan jatkuvasti uusia toimintamalleja, jotka tuovat kilpailuetua alueen yrityksille. Verkostot ovat tapa organisoida yhteistyötä. Verkostot koostuvat yksittäisten jäsenten muodostamista solmuista. Verkosto organisoituu yleensä tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Tutkimusmenetelmänä oli sekventiaalinen triangulaatio. Aineistoa kerättiin aluksi toimijoille suunnatulla sähköpostikyselyllä. Kyselyn tuloksista muodostettiin teemahaastattelujen pohja. Teemahaastatteluvaiheessa haastateltiin seitsemän asiantuntijaa verkoston ydinorganisaatioista.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset kertovat, että Kokkolan alueellisen kehittäjäverkoston ytimen muodostavat seitsemän organisaatiota. Verkostossa toimii yleiskehittäjiä, erikoistuneita kehittäjiä sekä välittäjäorganisaatio. Yhteistyön keskeisimmät ongelmat ovat tiedonkulussa sekä epäselvässä työnjaossa. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan avoimempaa ja aktiivisempaa tiedottamista sekä organisaatioiden ydinosaamisen selkeämpää määrittelyä. Oppivan alueen kannalta on rohkaisevaa, että aluekehittäminen Kokkolassa koettiin pitkäjänteiseksi ja että organisaatiot ovet sitoutuneita alueen tavoitteisiin. Oppivalla alueella kehitys on endogeeninen prosessi, ja Kokkolassa nähtiinkin aluekehittämisen lähtevän alueen sisältä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, minkälainen on Kokkolan alueellinen kehittäjäverkosto. Kokkola on keskisuuri maakuntakeskus, jossa toimii useita aluekehittämiseen suorasti tai epäsuorasti osallistuvia toimijoita. Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, millainen on Kokkolan alueellinen kehittäjäverkosto. Tutkimuksen taustalla sovelletaan oppivan alueen käsitettä. Kehittämistyön piirteistä pyritään löytämään oppivalle alueelle tyypillisiä elementtejä. Konkreettiset tutkimusongelmat olivat 1) mitkä organisaatiot ja toimijat kuuluvat Kokkolan alueellisen kehittäjäverkoston ytimeen, 2) minkälaisia rooleja eri organisaatiot ja toimijat saavat, 3) minkälaisia ongelmia Kokkolan alueellisessa kehittäjäverkostossa esiintyy.
Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat oppiva alue ja verkostot. Tietotaloudessa kilpailussa menestyvät ne alueet ja yritykset, jotka pystyvät luomaan uusia innovaatioita. Innovaatiot syntyvät interaktiivisen prosessin kautta, johon osallistuu suuri joukko toimijoita. Oppiva alue on aluekehittämisen malli, jossa yhdistyy toimijoiden yhteistyö mahdollisimman menestyksekkäästi. Oppivalla alueella luodaan jatkuvasti uusia toimintamalleja, jotka tuovat kilpailuetua alueen yrityksille. Verkostot ovat tapa organisoida yhteistyötä. Verkostot koostuvat yksittäisten jäsenten muodostamista solmuista. Verkosto organisoituu yleensä tietyn päämäärän saavuttamiseksi. Tutkimusmenetelmänä oli sekventiaalinen triangulaatio. Aineistoa kerättiin aluksi toimijoille suunnatulla sähköpostikyselyllä. Kyselyn tuloksista muodostettiin teemahaastattelujen pohja. Teemahaastatteluvaiheessa haastateltiin seitsemän asiantuntijaa verkoston ydinorganisaatioista.
Tutkimuksen keskeisimmät tulokset kertovat, että Kokkolan alueellisen kehittäjäverkoston ytimen muodostavat seitsemän organisaatiota. Verkostossa toimii yleiskehittäjiä, erikoistuneita kehittäjiä sekä välittäjäorganisaatio. Yhteistyön keskeisimmät ongelmat ovat tiedonkulussa sekä epäselvässä työnjaossa. Ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan avoimempaa ja aktiivisempaa tiedottamista sekä organisaatioiden ydinosaamisen selkeämpää määrittelyä. Oppivan alueen kannalta on rohkaisevaa, että aluekehittäminen Kokkolassa koettiin pitkäjänteiseksi ja että organisaatiot ovet sitoutuneita alueen tavoitteisiin. Oppivalla alueella kehitys on endogeeninen prosessi, ja Kokkolassa nähtiinkin aluekehittämisen lähtevän alueen sisältä.