Henkilöstön viestintätyytyväisyys ja sisäisen viestinnän kehittämistarpeet. Tarkastelussa Rolls-Royce Oy Ab.

Abstract

Yrityksen sisäisen viestinnän on todettu olevan yhteydessä henkilöstön motivaatioon. Viestintätyytyväisyyttä käytetäänkin sisäisen viestinnän onnistuneisuuden henkilöstölähtöisenä mittarina. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää raumalaisen Rolls-Royce Oy Ab:n kahden eri henkilöstöryhmän eli työntekijöiden ja toimihenkilöiden viestintätyytyväisyyttä sekä heidän kokemiaan kehittämistarpeita osastojen sisäiseen, osastojen väliseen, esimiesviestintään, Rolls-Royce Oy Ab:n sekä ylempien organisaatiotasojen Rolls-Royce Marinen ja Rolls-Royce plc:n viestintään liittyen. Kysely- ja haastattelututkimukseen osallistui 9 työntekijää ja 22 toimihenkilöä eri osastoilta.

Viestintätyytyväisyyttä analysoitiin ristiintaulukoimalla henkilöstöryhmien kyselyvastausjakaumat. Analyysi osoitti, että Rolls-Royce Oy Ab:n sisäiseen viestintään oltiin yleisesti tyytyväisiä. Toimihenkilöt olivat tyytymättömimpiä osastojen väliseen ja ylempien organisaatiotasojen viestintään, työntekijät esimiesviestintään. Viestinnän kehittämistarpeita analysoitiin luokittelemalla haastatteluvastausten sisältö yhteisöviestinnän agendamallin mukaisiin kategorioihin. Viestintäilmastoon liittyen kehittämistarvetta koettiin etenkin osastojen välisessä horisontaalisessa tiedottamisessa, vertikaalisessa johtotason viestinnässä sekä viestinnän ajoituksessa ja määrässä. Viestintäjärjestelmään liittyen kanavien kehittämistarpeet koskivat etenkin suullista kommunikaatiota, tietosisältöjen kehittämistarpeet taas työtä ja muutoksia koskevaa viestintää.

Tulosten mukaan tuotannon puolella olisi panostettava esimiesten työviestintään, toimistossa taas osastojen välisiin horisontaalisiin viestintäsuhteisiin ja etenkin Rolls-Royce Marinen muutosviestinnän avoimuuteen. Virallista viestintää tulisi yleisesti ottaen lisätä, sillä epävirallisten huhujen koettiin alentavan motivaatiota. Haastattelun ongelmakeskeisyydestä huolimatta vastaajat nostivat esiin myös viestinnän positiivisia puolia, ja toimihenkilöt korostivat myös oman aktiivisuuden merkitystä viestinnän onnistumisessa. Tulokset tukivat havaintoja siitä, että horisontaalisille suhteille annetaan nyky-yrityksissä yhä enemmän arvoa, sillä etenkin toimihenkilöt korostivat näiden merkitystä. Samalla virallinen esimiestason viestintä koettiin yrityksessä edelleen tärkeäksi etenkin muutoksia ja työn tulevaisuutta koskevan viestinnän kannalta. Näiden viestinnän suuntien tulisikin olla tasapainossa, sillä tulosten mukaan kumpaakin tarvitaan.