Kehitysvaiheessa olevan käyttäjäkeskeisen applikaation käytettävyyden parantaminen käytettävyystutkimuksen avulla
Savolainen, Janne (2017)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Käytettävyys jää turhan usein sivuseikaksi monissa ohjelmisto- ja sovellusprojekteissa. Esimerkiksi toiminnallisista ongelmista, hitaudesta tai käytön epäselvyyksistä johtuvan huonon käytettävyyden vaikutukset voivat olla katastrofaalisia. Käytettävyystutkimuksen avulla käytettävyyden osatekijöihin keskittymällä, voidaan ehkäistä huonosta käytettävyydestä syntyviä ongelmia tuotekehityksen aikaisessa vaiheessa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli toteuttaa käytettävyystutkimus käyttäjäkeskeisesti suunniteltavan mobiiliapplikaation tuotekehityksen tueksi. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää tutkittavan applikaation sisältämät käytettävyysongelmat, kehittää näihin ongelmiin käyttäjän näkökulmasta käytettävyyttä parantavia ratkaisuja sekä vastaanottaa käyttökokemusta parantavia kehitysideoita testikäyttäjiltä.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä kolmea eri tutkimusmenetelmää; heuristista asiantuntija-arviointia, käytettävyyden etätestausta sekä haastattelua. Asiantuntija-arvioinnissa etsittiin Nielsenin heuristiikkalistaa käyttäen käytettävyysongelmia tutkittavasta applikaatiosta. Käytettävyyden etätestauksessa testikäyttäjä etsivät applikaatiosta käytettävyysongelmia sekä kehitysideoita. Haastattelussa arvioitiin asiantuntija-arvioinnissa ja käytettävyyden etätestauksessa löydettyjen käytettävyysongelmien todellisuutta ja etsittiin käytettävyysongelmille käyttäjän näkökulmasta käytettävyyttä parantavia ratkaisutapoja. Lisäksi arvioitiin käytettävyyden etätestauksessa vastaanotettujen kehitysideoiden tarpeellisuutta ja niiden käytettävyyden kannalta tuomaa lisäarvoa.
Tutkimuksen keskeisimmät löydökset paljastivat, että applikaation käyttö erityisesti ensimmäisillä käyttökerroilla on opastuksen ja ohjeistuksen puutteen vuoksi hidasta, vaikeaa ja epäselvää. Tästä huomattiin, että applikaation toimintoja on suunniteltu tavoilla, joita käyttäjät eivät ymmärrä. Lisäksi tuloksista nähtiin, että käyttäjät toivovat applikaation palvelevan heitä monipuolisemmin ja käytännönläheisemmin.
Tutkimus toteutettiin käyttämällä kolmea eri tutkimusmenetelmää; heuristista asiantuntija-arviointia, käytettävyyden etätestausta sekä haastattelua. Asiantuntija-arvioinnissa etsittiin Nielsenin heuristiikkalistaa käyttäen käytettävyysongelmia tutkittavasta applikaatiosta. Käytettävyyden etätestauksessa testikäyttäjä etsivät applikaatiosta käytettävyysongelmia sekä kehitysideoita. Haastattelussa arvioitiin asiantuntija-arvioinnissa ja käytettävyyden etätestauksessa löydettyjen käytettävyysongelmien todellisuutta ja etsittiin käytettävyysongelmille käyttäjän näkökulmasta käytettävyyttä parantavia ratkaisutapoja. Lisäksi arvioitiin käytettävyyden etätestauksessa vastaanotettujen kehitysideoiden tarpeellisuutta ja niiden käytettävyyden kannalta tuomaa lisäarvoa.
Tutkimuksen keskeisimmät löydökset paljastivat, että applikaation käyttö erityisesti ensimmäisillä käyttökerroilla on opastuksen ja ohjeistuksen puutteen vuoksi hidasta, vaikeaa ja epäselvää. Tästä huomattiin, että applikaation toimintoja on suunniteltu tavoilla, joita käyttäjät eivät ymmärrä. Lisäksi tuloksista nähtiin, että käyttäjät toivovat applikaation palvelevan heitä monipuolisemmin ja käytännönläheisemmin.