Suomen saamat sananvapaustuomiot
Salonen, Sallamari (2013)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antamien langettavien tuomioiden määrä on herättänyt Suomessa laajaa keskustelua. Suurin osa Suomen saamista tuomioista on tullut liittyen Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloihin 6, 8 ja 10. Suomi on myös saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta enemmän tuomioita kuin muut Pohjoismaat, vaikka Suomi on liittynyt Euroopan ihmisoikeussopimukseen vasta vuonna 1990, kun taas muut Pohjoismaat ovat olleet Euroopan ihmisoikeussopimuksen jäseniä jo 1950-
luvulta alkaen. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat Suomen saamat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan rikkomista koskevat langettavat tuomiot.
Tarkoituksena tässä tutkielmassa on vertailla Suomen ja Ruotsin saamia tuomioita ja näin selvittää syitä Suomen saamien langettavien tuomioiden suurelle määrälle. Artiklaan 10 liittyen Suomi on nimittäin saanut jopa 17 langettavaa tuomiota, kun taas Ruotsi on saanut ainoastaan 2 langettavaa tuomiota vuosien 1994–2012 välisenä aikana. Tutkimuksessa vertaillaan Suomea ja Ruotsia niiden historian, lainsäännön, oikeuskulttuurin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saatujen tuomioiden valossa.
Tutkimuksen metodina on oikeusvertailu, jonka kautta pyrin saamaan selville erot ja samankaltaisuudet Suomen ja Ruotsin oikeusjärjestyksessä, oikeuskäytännössä, oikeuskulttuurissa ja oikeudellisessa ajattelussa.
Oikeusvertailun avulla paikannettujen erojen ja samankaltaisuuksien syitä selvitän oikeushistorian
avulla, vastaten lopulta kysymykseen siitä, miksi Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saamien sananvapaustuomioiden määrä on niin paljon suurempi kuin Ruotsilla. Tutkimuskysymystä lähestytään erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen luomien tulkintaperiaatteiden ja ihmisoikeustuomioistuimen muun oikeuskäytännön kautta. Luonnollisesti tutkimuksessa vahvassa roolissa on myös sellainen kansallinen lainsäädäntö, jossa on turvattu sananvapaus.
Johtopäätöksissä nousee esiin, että suurimpina syinä Suomen saamien tuomioiden määrälle ovat tulkintaerot Suomen, Ruotsin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen välillä, ja Suomen tuomioistuinten suhteellisen vähäinen viittaaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Tulkintaerot näkyvät siinä, että Suomessa pyritty suojaamaan yksityis- ja perhe-elämää sananvapauden kustannuksella, kun taas Ruotsi ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ovat suojanneet erityisesti sananvapautta. Pääsyinä tälle painotukselle näen Suomen historian eri valtojen alaisuudessa, joissa on ollut vahva sensuuri ja Suomessa käydyt sodat. Näistä johtuen Suomen sanavapaus ylipäätään turvattiin vasta 1900-luvun alussa perustuslain tasolla, kun taas esimerkiksi Ruotsissa sananvapaus turvattiin perustuslain tasolla jo 1800-luvun alussa. Suomen myöhäinen liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen taas on todennäköisesti syynä Suomen tuomioistuinten vähäiselle viittaamiselle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen.
luvulta alkaen. Tässä tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat Suomen saamat Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan rikkomista koskevat langettavat tuomiot.
Tarkoituksena tässä tutkielmassa on vertailla Suomen ja Ruotsin saamia tuomioita ja näin selvittää syitä Suomen saamien langettavien tuomioiden suurelle määrälle. Artiklaan 10 liittyen Suomi on nimittäin saanut jopa 17 langettavaa tuomiota, kun taas Ruotsi on saanut ainoastaan 2 langettavaa tuomiota vuosien 1994–2012 välisenä aikana. Tutkimuksessa vertaillaan Suomea ja Ruotsia niiden historian, lainsäännön, oikeuskulttuurin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saatujen tuomioiden valossa.
Tutkimuksen metodina on oikeusvertailu, jonka kautta pyrin saamaan selville erot ja samankaltaisuudet Suomen ja Ruotsin oikeusjärjestyksessä, oikeuskäytännössä, oikeuskulttuurissa ja oikeudellisessa ajattelussa.
Oikeusvertailun avulla paikannettujen erojen ja samankaltaisuuksien syitä selvitän oikeushistorian
avulla, vastaten lopulta kysymykseen siitä, miksi Suomen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saamien sananvapaustuomioiden määrä on niin paljon suurempi kuin Ruotsilla. Tutkimuskysymystä lähestytään erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen luomien tulkintaperiaatteiden ja ihmisoikeustuomioistuimen muun oikeuskäytännön kautta. Luonnollisesti tutkimuksessa vahvassa roolissa on myös sellainen kansallinen lainsäädäntö, jossa on turvattu sananvapaus.
Johtopäätöksissä nousee esiin, että suurimpina syinä Suomen saamien tuomioiden määrälle ovat tulkintaerot Suomen, Ruotsin ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen välillä, ja Suomen tuomioistuinten suhteellisen vähäinen viittaaminen Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Tulkintaerot näkyvät siinä, että Suomessa pyritty suojaamaan yksityis- ja perhe-elämää sananvapauden kustannuksella, kun taas Ruotsi ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ovat suojanneet erityisesti sananvapautta. Pääsyinä tälle painotukselle näen Suomen historian eri valtojen alaisuudessa, joissa on ollut vahva sensuuri ja Suomessa käydyt sodat. Näistä johtuen Suomen sanavapaus ylipäätään turvattiin vasta 1900-luvun alussa perustuslain tasolla, kun taas esimerkiksi Ruotsissa sananvapaus turvattiin perustuslain tasolla jo 1800-luvun alussa. Suomen myöhäinen liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen taas on todennäköisesti syynä Suomen tuomioistuinten vähäiselle viittaamiselle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen.