Vaikutelman hallinnan tulkitseminen työhaastattelussa

Tutkimuksen aiheena oli selvittää, kiinnittävätkö haastattelijat huomiota hakijan käyttämiin vaikutelman hallinnan taktiikoihin työhaastattelutilanteessa ja vaikuttavatko mahdolliset taktiikat heidän päätöksentekoonsa. Tutkittavat teemat valittiin teorian ja aikaisempien tutkimusten perusteella. Vaikutelmien luomista tutkittaessa teemoiksi valittiin ensivaikutelma, tapa jolla hakija tuo itseään esille, mielipiteiden yhteneväisyys, yrityskuva, haastattelujen ilmapiiri, sanaton viestintä, motivaatio, tietoinen vaikuttaminen, päätöksen tekeminen ja varjelutoiminnot. Työhaastattelussa kokemus ja koulutus eivät ole ainoita päätöksiin vaikuttavia tekijöitä. Kyse on siitä, miten hyvin hakijat osaavat myydä itsensä ja osaamisensa. Tässä avuksi tulevat vaikutelman hallinnan taktiikat. Tutkimuksen luonne on kvalitatiivinen, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Aineisto analysoitiin edellä mainittuihin teemoihin perustuen. Haastatelluista kuudesta esimiehestä kolme oli naisia ja kolme miehiä. Iältään he olivat noin 30–60 vuotiaita. Tuloksiksi saatiin, että haastattelijat ovat tarkkaavaisia ja luovat pysyvän vaikutelman hakijasta jo muutaman ensiminuutin aikana. Positiivisen ensivaikutelman luominen näyttäisi olevan ensiarvoisen tärkeä, jotta haastattelijan mielenkiinto ylipäätään säilyy ensiminuutteja pidemmälle. Haastattelijoille oli myös tyypillistä suuri luottamus omaan arviointikykyynsä. Hakijoiden toivottiin olevan olemukseltaan reippaita ja tuovan omaa osaamistaan reilusti esille. Sanattomasta viestinnästä tärkeimmiksi nousivat neutraali pukeutuminen ja siisti ulkomuoto. Varsinaisten mielistelytekniikoiden käyttöä haastattelijat eivät nähneet kovinkaan hyvänä, vaikkakin puheissa ilmeni urheiluharrastusten yhdistävä voima. Hakijat nähtiin yleisesti motivoituneina, ja rahaa pidettiin suurimpana motivaattorina. Haastattelijat uskoivat myös jättävänsä itsestään ja yrityksestään positiivisen kuvan. Tehty tutkimus kuvaa kuuden esimiehen yksilöllistä tapaa tulkita hakijoiden luomia vaikutelmia tiettynä aikana ja tietyillä toimialoilla.