Johdon ohjausjärjestelmän arviointia Levers of Control -viitekehyksen näkökulmasta
Salo, Eeva (2013)
Salo, Eeva
2013
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee rakennusalan johdon ohjausjärjestelmän kokonaisuutta sen käyttötyylin ja organisaatiorakenteen mukaisesti. Johdon ohjausjärjestelmiä tutkitaan Simonsin (1995) Levers of Control -viitekehyksen näkökulmasta. LOC-viitekehyksen tarkoituksena on strategian toteuttaminen ja kontrolloiminen sekä organisaatiossa vallitsevien jännitteiden hallitseminen johdon ohjausjärjestelmien avulla. Tutkielmassa keskitytään strategian toteuttamiseen ja seurantaan, johdon ohjausjärjestelmien toimivuuteen ja käyttöön sekä tulevaisuuden kehitystarpeisiin.
Tämän tutkielman kannalta tärkeimmät aikaisemmat tutkimukset perustuvat LOC-viitekehykseen ja sen pohjalta tehtyihin jatkotutkimuksiin, arviointeihin ja kritiikkiin. LOC-viitekehykseen ja rakennusalaan liittyviä aikaisempia tutkimuksia ei ollut saatavilla. Tutkielma toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena. Tutkielman aineisto kerättiin haastatteluilla, kohdeyritystä havainnoimalla ja tutustumalla saatavilla oleviin dokumentteihin. Aineiston pääkeruumenetelmä oli kuitenkin puolistrukturoidut haastattelut.
LOC-viitekehyksen tärkeimpänä vahvuutena voitiin tutkielman perusteella todeta, että se keskittyy strategisiin tekijöihin ja sitä kautta johdon ohjausjärjestelmien kehittämiseen, käyttöön ja niiden toiminnan tehostamiseen kokonaisvaltaisena järjestelmänä. Tutkielman perusteella voitiin lisäksi todeta, että kohdeyrityksessä on käytössä kaikki LOC-viitekehyksen mukaiset tasot. LOC-viitekehys auttaa myös ymmärtämään kohdeyrityksen ohjauksen kokonaisuuden hahmottamista ja sitä, miten eri tasot ovat toisiin-sa yhdistettyinä ja miten ne vaikuttavat toisiinsa. Samalla se korostaa, miten tärkeä jokaisen tason toiminta on. Yhteenvetona voitiin todeta, että LOC-viitekehys soveltuu kohdeyrityksen ohjauksen ja sen ohjausjärjestelmien havainnollistamiseen ja ymmärtämiseen strategisesta näkökulmasta.
Tämän tutkielman kannalta tärkeimmät aikaisemmat tutkimukset perustuvat LOC-viitekehykseen ja sen pohjalta tehtyihin jatkotutkimuksiin, arviointeihin ja kritiikkiin. LOC-viitekehykseen ja rakennusalaan liittyviä aikaisempia tutkimuksia ei ollut saatavilla. Tutkielma toteutettiin laadullisena case-tutkimuksena. Tutkielman aineisto kerättiin haastatteluilla, kohdeyritystä havainnoimalla ja tutustumalla saatavilla oleviin dokumentteihin. Aineiston pääkeruumenetelmä oli kuitenkin puolistrukturoidut haastattelut.
LOC-viitekehyksen tärkeimpänä vahvuutena voitiin tutkielman perusteella todeta, että se keskittyy strategisiin tekijöihin ja sitä kautta johdon ohjausjärjestelmien kehittämiseen, käyttöön ja niiden toiminnan tehostamiseen kokonaisvaltaisena järjestelmänä. Tutkielman perusteella voitiin lisäksi todeta, että kohdeyrityksessä on käytössä kaikki LOC-viitekehyksen mukaiset tasot. LOC-viitekehys auttaa myös ymmärtämään kohdeyrityksen ohjauksen kokonaisuuden hahmottamista ja sitä, miten eri tasot ovat toisiin-sa yhdistettyinä ja miten ne vaikuttavat toisiinsa. Samalla se korostaa, miten tärkeä jokaisen tason toiminta on. Yhteenvetona voitiin todeta, että LOC-viitekehys soveltuu kohdeyrityksen ohjauksen ja sen ohjausjärjestelmien havainnollistamiseen ja ymmärtämiseen strategisesta näkökulmasta.