Motivation and Attitudes towards English as a Second Language. Comparison between English– and Finnish–speaking High Schools
Saksa, Sarianna (2018)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia, millainen motivaatio lukion kolmannen luokan opiskelijoilla on englannin opiskeluun. Tutkimuksessani vertailussa olivat suomenkielinen Teuvan lukio ja englanninkielinen International Baccalaureate–lukio Vaasassa. Opiskelijoiden asenteita ja motivaatiota mitattiin motivaatioteorioihin perustuvalla kyselyllä, johon opiskelijat vastasivat anonyymisti. Kysely koostui taustatiedoista, suljetuista väittämistä sekä avoimista kysymyksistä. Oletuksenani oli, että englanninkielisen lukion käyneillä opiskelijoilla olisi parempi kyky ja korkeampi motivaation englannin opiskeluun kuin suomenkielisen lukion käyneillä opiskelijoilla.
Analyysini koostui kyselyn vastauksien vertailusta. Analyysini perustana olivat muun muassa Ruohotien ja Gardnerin motivaatioteoriat. Pienempinä tutkimukseni osa-alueina olivat oppilaiden asenteet englantia kohtaan ja englannin kielen omaksuminen eri tilanteissa. Analyysissäni yhdistyivät kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset analyysimetodit. Opiskelijat vastasivat suljettuihin väittämiin Likertin asteikon (1–5) mukaisesti, ja näiden väittämien analysoimisessa mittasin kvantitatiivisesti opiskelijoiden vastausten jakautumisen asteikolle. Syitä opiskelijoiden vastauksille analysoin kvalitatiivisesti. Analysoin kvalitatiivisesti opiskelijoiden vastauksia kyselyn avoimiin kysymyksiin.
Tutkimuksessani selvisi, että yleisesti opiskelijat ovat motivoituneita opiskelemaan englannin kieltä ja he uskovat kielen olevan hyödyksi tulevaisuudessa. Heidän asenteensa englannin kieltä kohtaan ovat pääosin positiivisia. Osaa opiskelijoista motivoivat enemmän ulkoiset asiat, kuten arvosanat, kun taas osaa motivoi sisäinen kiinnostus kielen opiskeluun. Ulkoisen ja sisäinen motivaation välille on vaikea vetää tarkkaa rajaa, ja monet opiskelijat motivoituivat osittain ulkoisista ja osittain sisäisistä asioista. Molemmat ryhmät olivat motivoituneita englannin opiskeluun, mutta englanninkielisen lukio käyneet opiskelijat olivat itsevarmempia ja heillä oli paremmat edellytykset kielen käyttämiseen kuin suomenkielisen lukion käyneillä opiskelijoilla.
Analyysini koostui kyselyn vastauksien vertailusta. Analyysini perustana olivat muun muassa Ruohotien ja Gardnerin motivaatioteoriat. Pienempinä tutkimukseni osa-alueina olivat oppilaiden asenteet englantia kohtaan ja englannin kielen omaksuminen eri tilanteissa. Analyysissäni yhdistyivät kvantitatiiviset ja kvalitatiiviset analyysimetodit. Opiskelijat vastasivat suljettuihin väittämiin Likertin asteikon (1–5) mukaisesti, ja näiden väittämien analysoimisessa mittasin kvantitatiivisesti opiskelijoiden vastausten jakautumisen asteikolle. Syitä opiskelijoiden vastauksille analysoin kvalitatiivisesti. Analysoin kvalitatiivisesti opiskelijoiden vastauksia kyselyn avoimiin kysymyksiin.
Tutkimuksessani selvisi, että yleisesti opiskelijat ovat motivoituneita opiskelemaan englannin kieltä ja he uskovat kielen olevan hyödyksi tulevaisuudessa. Heidän asenteensa englannin kieltä kohtaan ovat pääosin positiivisia. Osaa opiskelijoista motivoivat enemmän ulkoiset asiat, kuten arvosanat, kun taas osaa motivoi sisäinen kiinnostus kielen opiskeluun. Ulkoisen ja sisäinen motivaation välille on vaikea vetää tarkkaa rajaa, ja monet opiskelijat motivoituivat osittain ulkoisista ja osittain sisäisistä asioista. Molemmat ryhmät olivat motivoituneita englannin opiskeluun, mutta englanninkielisen lukio käyneet opiskelijat olivat itsevarmempia ja heillä oli paremmat edellytykset kielen käyttämiseen kuin suomenkielisen lukion käyneillä opiskelijoilla.