Mönsterflicka och monsterflicka. Huvudpersonerna i två flickromaner.
Roiha, Heli (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman aiheena on henkilökuvaus tyttöromaneissa Falskt spel ( Madicken Malm, 2005) ja Jag vill ha ett liv (Sofia Hedman, 2001). Tavoitteenani on ollut selvittää mitä luonnehdinnan eri keinoja kirjailijat ovat käyttäneet kuvaillessaan romaanien kahta teini-ikäistä päähenkilöä. Tutkielmassa olen keskittynyt erityisesti tutkimaan päähenkilöiden sisintä ja ulkoista minää, heidän positiivisia ja negatiivisia tunteitaan ja niiden aiheuttajia sekä heidän ruumiinkieltään. Lisäksi olen myös tutkinut kirjaili- joiden adjektiivien käyttöä sekä sitä, noudattaako 2000-luvulla kirjoitettu tyttöromaani sille tyypillistä historiallista perusmallia.
Tutkimistani henkilöhahmoista olen luonut kokonaiskuvan keräämällä romaaneista runsaasti esimerkkejä, joista päähenkilöiden luonteenpiirteet ovat ilmenneet joko suorasti tai epäsuorasti. Analyysissä olen myös tehnyt omia huomioita ja johtopäätöksiä päähenkilöistä, joita olen myös verrannut keskenään.
Tutkimuksessa ilmeni, että molemmat kirjailijat ovat päähenki- löiden luonteenomaisia piirteitä ja minää kuvaillessaan suosineet suoraa luonnehdintaa, jossa piirteet ja minä ilmenevät lähinnä adjektiivien, substantiivien ja verbien kautta. Ruumiinkielen kuvailussa Sofia Hedman käytti enemmän epäsuoraa luonneh- dintaa, jossa piirteet ilmenevät toiminnan ja puheen kautta.
Tutkimistani henkilöhahmoista olen luonut kokonaiskuvan keräämällä romaaneista runsaasti esimerkkejä, joista päähenkilöiden luonteenpiirteet ovat ilmenneet joko suorasti tai epäsuorasti. Analyysissä olen myös tehnyt omia huomioita ja johtopäätöksiä päähenkilöistä, joita olen myös verrannut keskenään.
Tutkimuksessa ilmeni, että molemmat kirjailijat ovat päähenki- löiden luonteenomaisia piirteitä ja minää kuvaillessaan suosineet suoraa luonnehdintaa, jossa piirteet ja minä ilmenevät lähinnä adjektiivien, substantiivien ja verbien kautta. Ruumiinkielen kuvailussa Sofia Hedman käytti enemmän epäsuoraa luonneh- dintaa, jossa piirteet ilmenevät toiminnan ja puheen kautta.