Julkisuusperiaate kunnassa: Julkisuusperiaatteen toteuttamismuotona kunnan tiedottaminen
Rinta-Paavola, Jaana (2003)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen myötä yksilön perusoikeuksien merkitys korostui Suomessa. Julkisuus on hallinnon yleisperiaate, joka on johdettavissa kahdesta perustuslaintasoisesta perusoikeudesta, perustuslain 12 §:n mukaisesta oikeudesta tietoon ja perustuslain 21 §:n mukaisesta oikeudesta käsittelyn julkisuuteen, joka on eräs hyvän hallinnon takeista. Tarkemmat säännökset julkisuudesta sisältyvät vuonna 1999 voimaantulleen julkisuuslakiin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millä eri tavoin hallintoviranomaiset ja erityisesti kunnat ovat velvoitettuja toteuttamaan julkisuusperiaatetta. Julkisuusperiaatteen toteuttamismuotoja on useita ja ne vaihtelevat hiukan hallinnossa ja kunnallishallinnossa. Julkisuusperiaatteen toteuttamista koskevaa sääntelyä on julkisuuslain lisäksi muissa laeissa, joista erityisen tarkastelun kohteena on kuntalain sääntelyn vaikutus kunnallishallinnon julkisuuteen. Tässä tutkielmassa keskitytään kunnan tiedottamiseen, joka on julkisuusperiaatteen eräs toteuttamismuoto kunnassa. Sen osalta tutkimuksessa pyritään selvittämään tiedottamisen lainsäädännöllinen perusta ja miten tiedottamisen voi järjestää kunnassa.
Tutkimuksessa selvitetään mistä julkisuusperiaate johdetaan ja miten sen toteuttamismuodoista säännellään. Tutkimuksen näkökulma on kotimainen ja julkisuusperiaatetta tutkitaan lähinnä viranomaisen vel-vollisuutena. Koska viranomaisen velvollisuus toteuttaa julkisuutta tarkoittaa samalla yksilön oikeutta julkisuuteen, tutkimuksen perusoikeuksia käsittelevässä luvussa näkökulma on lähinnä yksilön. Tutkimusaineistona käytetään pääasiassa voimassa olevaa oikeutta ja tuoretta oikeuskirjallisuutta. Julkisuusperiaatteen käytännön toteutumista pyritään selventämään oikeustapausten ja ylimpien lainvalvojien ratkaisujen avulla sekä muilla konkreettisilla esimerkeillä. Tiedottamisesta esitetään esimerkkinä Vaasan kaupungin tiedottaminen, mikä konkretisoi tiedottamisessa noudatettavia periaatteita ja keinoja, joilla tiedottaminen voidaan hoitaa.
Sekä kunnissa että muissa hallintoviranomaisissa julkisuusperiaate ilmenee ensisijaisesti asiakirjajulkisuutena, joka tarkoittaa yksilön oikeutta saada tietoa viranomaisten asiakirjoista. Käsittelyn julkisuus on julkisuusperiaatteen toinen toteuttamismuoto, mutta hallintoviranomaisessa sen merkitys on vähäinen, koska asiat käsitellään pääsääntöisesti suljetuin ovin. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin kuntien valtuustojen pääsääntöisesti julkiset kokoukset. Kolmantena julkisuusperiaatteen toteuttamismuotona sekä kunnallishallinnossa että muussa hallintoviranomaisessa on tiedottaminen. Kunnat ovat olleet tiedottamisen edelläkävijöitä, koska tiedottamisesta on säännelty jo kunnallislaissa ennen vuoden 1995 kuntalakiuudistusta. Muut hallintoviranomaiset velvoitettiin tiedottamaan toiminnastaan vasta julkisuuslakiuudistuksen myötä vuonna 1999, jolloin julkisuuslakiin otettiin yleinen säännös tiedottamisvelvollisuudesta. Kuntien tiedottamisvelvollisuus koskee vireillä olevia asioita, niitä koskevia suunnitelmia, asioiden käsittelyä sekä tehtyjä päätöksistä ja niiden vaikutuksia. Tiedottamisvelvollisuuteen liittyy lisäksi tiettyjen hallinnonalojen katsausten laatiminen sekä aktiivinen velvoite tiedottaa kuntalaisille myös siitä, miten he voivat esittää kysymyksiään ja mielipiteitään valmistelijoille ja päättäjille. Julkisuusperiaatteen neljäntenä toteuttamismuotona kunnissa erotetaan asian vireilläolosta ilmoittaminen, joka kuitenkin on osa tiedottamista. Muussa hallintoviranomaisessa asian vireilläolosta ilmoittaminen on katsottukin sisältyvän tiedottamiseen ja neljäntenä toteuttamismuotona on tietohallinnon järjestäminen, jolla tarkoitetaan viranomaisen velvollisuutta edistää hyvää tiedonhallintatapaa.
Tutkimuksessa selvitetään mistä julkisuusperiaate johdetaan ja miten sen toteuttamismuodoista säännellään. Tutkimuksen näkökulma on kotimainen ja julkisuusperiaatetta tutkitaan lähinnä viranomaisen vel-vollisuutena. Koska viranomaisen velvollisuus toteuttaa julkisuutta tarkoittaa samalla yksilön oikeutta julkisuuteen, tutkimuksen perusoikeuksia käsittelevässä luvussa näkökulma on lähinnä yksilön. Tutkimusaineistona käytetään pääasiassa voimassa olevaa oikeutta ja tuoretta oikeuskirjallisuutta. Julkisuusperiaatteen käytännön toteutumista pyritään selventämään oikeustapausten ja ylimpien lainvalvojien ratkaisujen avulla sekä muilla konkreettisilla esimerkeillä. Tiedottamisesta esitetään esimerkkinä Vaasan kaupungin tiedottaminen, mikä konkretisoi tiedottamisessa noudatettavia periaatteita ja keinoja, joilla tiedottaminen voidaan hoitaa.
Sekä kunnissa että muissa hallintoviranomaisissa julkisuusperiaate ilmenee ensisijaisesti asiakirjajulkisuutena, joka tarkoittaa yksilön oikeutta saada tietoa viranomaisten asiakirjoista. Käsittelyn julkisuus on julkisuusperiaatteen toinen toteuttamismuoto, mutta hallintoviranomaisessa sen merkitys on vähäinen, koska asiat käsitellään pääsääntöisesti suljetuin ovin. Poikkeuksena tästä ovat kuitenkin kuntien valtuustojen pääsääntöisesti julkiset kokoukset. Kolmantena julkisuusperiaatteen toteuttamismuotona sekä kunnallishallinnossa että muussa hallintoviranomaisessa on tiedottaminen. Kunnat ovat olleet tiedottamisen edelläkävijöitä, koska tiedottamisesta on säännelty jo kunnallislaissa ennen vuoden 1995 kuntalakiuudistusta. Muut hallintoviranomaiset velvoitettiin tiedottamaan toiminnastaan vasta julkisuuslakiuudistuksen myötä vuonna 1999, jolloin julkisuuslakiin otettiin yleinen säännös tiedottamisvelvollisuudesta. Kuntien tiedottamisvelvollisuus koskee vireillä olevia asioita, niitä koskevia suunnitelmia, asioiden käsittelyä sekä tehtyjä päätöksistä ja niiden vaikutuksia. Tiedottamisvelvollisuuteen liittyy lisäksi tiettyjen hallinnonalojen katsausten laatiminen sekä aktiivinen velvoite tiedottaa kuntalaisille myös siitä, miten he voivat esittää kysymyksiään ja mielipiteitään valmistelijoille ja päättäjille. Julkisuusperiaatteen neljäntenä toteuttamismuotona kunnissa erotetaan asian vireilläolosta ilmoittaminen, joka kuitenkin on osa tiedottamista. Muussa hallintoviranomaisessa asian vireilläolosta ilmoittaminen on katsottukin sisältyvän tiedottamiseen ja neljäntenä toteuttamismuotona on tietohallinnon järjestäminen, jolla tarkoitetaan viranomaisen velvollisuutta edistää hyvää tiedonhallintatapaa.