Grimms Märchen heute: Rotkäppchen und Froschkönig. Vergleichende Analyse der Originalmärchen und der modernen Versionen
Rinta-Marttila, Ida-Lotta (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Grimmin veljesten satukokoelman (Kinder- und Hausmärchen) syntymästä tuli vuonna 2012 kuluneeksi 200 vuotta. Vuosien aikana kyseiset sadut ovat tulleet tunnetuiksi ympäri maailman. Ne ovat löytäneet tiensä niin lasten kuin aikuistenkin sydämiin ja toimineet innoittajina ja lähteinä monille elokuville, tv-sarjoille ja kirjallisille, modernisoiduille versioille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää, missä määrin nuo muunnellut, kirjalliset versiot oikeastaan vastaavat alkuperäistä satua.
Tutkimuskohteiksi valikoitui kaksi satuparia: Rotkäppchen (ilmestynyt suomeksi nimellä Punahilkka) ja sen moderni versio Ronja sekä Der Froschkönig und der eiserne Heinrich (ilmestynyt mm. nimillä Sammakkoprinssi ja Sammakkokuningas ja Rauta-Heikki) ja siitä tehty versio Die Froschbraut. Tavoitteena on siis selvittää alkuperäisen sadun (hypoteksti) ja modernin version (hyperteksti) yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia analysoimalla ja vertailemalla niitä keskenään. Myös saatuja tuloksia verrataan toisiinsa erillisessä kappaleessa. Analyysi ja vertailu toteutetaan seuraavien aspektien avulla: otsikko, henkilöhahmot, tilat, juoni, kertojatilanne ja sadun opetus. Tutkimuksen teoria-osuudessa pureudutaan työn keskeisiin käsitteisiin kuten sadun ja sen eri alaluokkien määritelmiin ja intertekstuaalisuuteen sekä hypertekstuaalisuuteen. Myös analyysin aspektien käsitteet otsikkoa lukuun ottamatta määritellään lyhyesti.
Satujen vertaileva analyysi osoitti, että vaikka muunnellut, modernisoidut versiot sisältävät monia eroavaisuuksia alkuperäisiin Grimmin satuihin nähden, ovat yhtäläisyydet enimmäkseen varsin ilmeisiä. Etenkin sivuhenkilöiden repertoaari, juonenkulku sekä satujen opetus ovat samankaltaisia Grimmin satujen kanssa. Myös tilojen semanttiset merkitykset (Ronja) ja konkreettiset tilat (Die Froschbraut) osoittavat useita yhtäläisyyksiä. Eräs selkeä ero, joka kummassakin modernissa versiossa tuli esiin, on kertojatyypin vaihtuminen kaikkitietävästä kertojasta minäkertojaan.
Tutkimuskohteiksi valikoitui kaksi satuparia: Rotkäppchen (ilmestynyt suomeksi nimellä Punahilkka) ja sen moderni versio Ronja sekä Der Froschkönig und der eiserne Heinrich (ilmestynyt mm. nimillä Sammakkoprinssi ja Sammakkokuningas ja Rauta-Heikki) ja siitä tehty versio Die Froschbraut. Tavoitteena on siis selvittää alkuperäisen sadun (hypoteksti) ja modernin version (hyperteksti) yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia analysoimalla ja vertailemalla niitä keskenään. Myös saatuja tuloksia verrataan toisiinsa erillisessä kappaleessa. Analyysi ja vertailu toteutetaan seuraavien aspektien avulla: otsikko, henkilöhahmot, tilat, juoni, kertojatilanne ja sadun opetus. Tutkimuksen teoria-osuudessa pureudutaan työn keskeisiin käsitteisiin kuten sadun ja sen eri alaluokkien määritelmiin ja intertekstuaalisuuteen sekä hypertekstuaalisuuteen. Myös analyysin aspektien käsitteet otsikkoa lukuun ottamatta määritellään lyhyesti.
Satujen vertaileva analyysi osoitti, että vaikka muunnellut, modernisoidut versiot sisältävät monia eroavaisuuksia alkuperäisiin Grimmin satuihin nähden, ovat yhtäläisyydet enimmäkseen varsin ilmeisiä. Etenkin sivuhenkilöiden repertoaari, juonenkulku sekä satujen opetus ovat samankaltaisia Grimmin satujen kanssa. Myös tilojen semanttiset merkitykset (Ronja) ja konkreettiset tilat (Die Froschbraut) osoittavat useita yhtäläisyyksiä. Eräs selkeä ero, joka kummassakin modernissa versiossa tuli esiin, on kertojatyypin vaihtuminen kaikkitietävästä kertojasta minäkertojaan.