Stressin ja palautumisen tasapainoa etsimässä: Työkaluna Hyvinvointianalyysi työnohjauksellisessa hyvinvointiprosessissa
Riihola, Juhani (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Lievä stressi lisää ihmisen tuottavuutta ja saattaa siten edesauttaa työelämässä suoriutumista. Mikälistressi on pitkäkestoista ja raastavaa, se alkaa vaikuttamaan negatiivisesti hyvinvointiin. Jotta ihmisenkokonaisvaltainen hyvinvointi ei kärsisi, elimistö tarvitsee stressin vastapainoksi palautumista ja lepoa.Itsensä johtamisen kautta on mahdollista oppia parempaa elämänhallintaa ja kiinnittää päivän aikanahuomiota niihin asioihin, jotka edesauttavat palautumista. Hyvinvointi ei ole pelkästään yksilön asia, silläkaikki päivän aikana tehtävät päätökset vaikuttavat myös ympäristöön sekä työpaikalla että vapaa-ajalla.Tämä on tärkeää huomioida etenkin organisaatioiden johtohenkilöiden suhteen, sillä heidänhyvinvointinsa heijastuu potentiaalisesti koko työyhteisön hyvinvointiin.
Tein tämän tutkimuksen yhteistyössä kansainvälisen hyvinvoinnin, huippu-urheilun ja kuluttajatuotteidenparissa toimivan Firstbeat-yrityksen sekä työhyvinvointiyritys Awenin kanssa. Tutkimuksessa testattiinuudenlaista työnohjauksellista hyvinvointi-prosessimallia, jossa tarkasteltiin kuuden tutkimukseenosallistuneen johtohenkilön stressin ja palautumisen välistä tasapainoa. Lisäksi tutkimuksessa haluttiinselvittää kuinka itsensä johtamisen kautta on mahdollista edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia japalautumista, sekä mitkä tekijät vaikuttavat laadukkaaseen uneen ja palautumiseen.
Tutkielman hyvinvointiprosessiosuus kesti kolme kuukautta; sen aikana tutkittavia tavattiin yhteensä viisikertaa työnohjauksellisten tapaamisten muodossa. Tässä interventiotutkimuksessa aineistonkeruumenetelminätoimivat Firstbeatin Hyvinvointianalyysi sekä kyselylomakkeet ja palautekaavakkeet.
Näiden aineistonkeruumenetelmien avulla haluttiin selvittää tutkittavien kokonaisvaltaisen hyvinvoinninkehittymistä sekä objektiivisesti että subjektiivisesti mitattuna. Hyvinvointianalyysimittaukset suoritettiinsekä tutkimusjakson alussa että lopussa, jolloin mittausten väliseksi ajaksi muodostui kolme kuukautta.Mittauksissa taltioitiin tutkittavien sykevälivaihtelu yhtäjaksoisesti aina kolmen vuorokauden ajan. Niistäkerätyn informaation avulla Hyvinvointianalyysiohjelma muodosti analyysin mm. stressin japalautumisen välisestä tasapainosta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työnohjauksellisen hyvinvointiprosessin ja itsensä johtamisen avullaon mahdollista saavuttaa selkeitä palautumista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia parantavia vaikutuksia.Firstbeatin Hyvinvointianalyysin ja työnohjauksellisen hyvinvointiprosessin avulla tutkimukseenosallistuneiden johtohenkilöiden itsetuntemusta sekä itsensä johtamisen taitoja pystyttiin kohentamaan.Tämä tutkimus oli merkityksellinen, sillä toisaalta se avasi itsensä johtamisen keinoja parempaankokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja toisaalta se osoitti, että työnohjauksellinen hyvinvointiprosessimmeoli pilotointiprojektina onnistunut. Tutkimus sai aikaan erittäin vaikuttavia tuloksia tutkimukseenosallistuneiden johtohenkilöiden hyvinvoinnissa, sillä palautumisen laadussa heillä tapahtui noin 23 %:nja palautumisen määrässä 120 %:n parannus kolmen kuukauden ajanjaksolla.
Tein tämän tutkimuksen yhteistyössä kansainvälisen hyvinvoinnin, huippu-urheilun ja kuluttajatuotteidenparissa toimivan Firstbeat-yrityksen sekä työhyvinvointiyritys Awenin kanssa. Tutkimuksessa testattiinuudenlaista työnohjauksellista hyvinvointi-prosessimallia, jossa tarkasteltiin kuuden tutkimukseenosallistuneen johtohenkilön stressin ja palautumisen välistä tasapainoa. Lisäksi tutkimuksessa haluttiinselvittää kuinka itsensä johtamisen kautta on mahdollista edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia japalautumista, sekä mitkä tekijät vaikuttavat laadukkaaseen uneen ja palautumiseen.
Tutkielman hyvinvointiprosessiosuus kesti kolme kuukautta; sen aikana tutkittavia tavattiin yhteensä viisikertaa työnohjauksellisten tapaamisten muodossa. Tässä interventiotutkimuksessa aineistonkeruumenetelminätoimivat Firstbeatin Hyvinvointianalyysi sekä kyselylomakkeet ja palautekaavakkeet.
Näiden aineistonkeruumenetelmien avulla haluttiin selvittää tutkittavien kokonaisvaltaisen hyvinvoinninkehittymistä sekä objektiivisesti että subjektiivisesti mitattuna. Hyvinvointianalyysimittaukset suoritettiinsekä tutkimusjakson alussa että lopussa, jolloin mittausten väliseksi ajaksi muodostui kolme kuukautta.Mittauksissa taltioitiin tutkittavien sykevälivaihtelu yhtäjaksoisesti aina kolmen vuorokauden ajan. Niistäkerätyn informaation avulla Hyvinvointianalyysiohjelma muodosti analyysin mm. stressin japalautumisen välisestä tasapainosta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työnohjauksellisen hyvinvointiprosessin ja itsensä johtamisen avullaon mahdollista saavuttaa selkeitä palautumista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia parantavia vaikutuksia.Firstbeatin Hyvinvointianalyysin ja työnohjauksellisen hyvinvointiprosessin avulla tutkimukseenosallistuneiden johtohenkilöiden itsetuntemusta sekä itsensä johtamisen taitoja pystyttiin kohentamaan.Tämä tutkimus oli merkityksellinen, sillä toisaalta se avasi itsensä johtamisen keinoja parempaankokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja toisaalta se osoitti, että työnohjauksellinen hyvinvointiprosessimmeoli pilotointiprojektina onnistunut. Tutkimus sai aikaan erittäin vaikuttavia tuloksia tutkimukseenosallistuneiden johtohenkilöiden hyvinvoinnissa, sillä palautumisen laadussa heillä tapahtui noin 23 %:nja palautumisen määrässä 120 %:n parannus kolmen kuukauden ajanjaksolla.