”Hörs det bra o kan alla se texten?” Förkortningar, talspråkliga drag och ljud i omgivningen i två skrivtolkade texter
Ravimo, Essi (2009)
2009
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni aihe on kuulovammaisille tarkoitettu tulkkausmuoto, kirjoitustulkkaus. Tutkimuksen tavoitteena on saada lisätietoa kirjoitustulkkauksessa käytettävistä lyhenteistä, puhekielisistä ilmauksista sekä äänien tulkkaamisesta. Tutkimusaineisto koostuu kahdesta kirjoitustulkatusta esityksestä sekä vastauksista kyselylomakkeisiin. Lomakkeiden vastauksista analysoin mielipiteitä kirjoitustulkkauksesta, lyhenteistä ja äänien tulkkaamisesta. Analysoin mielipiteitä lyhenteistä, äänien tulkkaamisesta ja yleisön huomioon ottamisesta. Tutkimuksen on kvalitatiivinen tapaustutkimus ja survey-tutkimus. Koko vastaajaryhmä koostuu 53 henkilöstä. Tulkkeja on yhteensä 3 ja kirjoitustulkkauksen käyttäjiä (asiakkaita) 50. Lasken teksteissä esiintyvät sanat Microsoft Word 2003 ohjelmalla ja esittelen lyhenteet, puhekieliset ilmaukset ja ympäristön äänet esimerkkien avulla. Lyhenteistä esittelen tarkemmin kolme eniten esiintyvää ja puhekielisistä ilmauksista ja ympäristön äänistä kaikki aineistossa esiintyvät. Kokoan vastaukset kysymyksittäin ja esittelen saamani tulokset taulukoiden ja analyysin muodossa. Tutkielman lopussa on yhteenveto keskeisistä tuloksista.
Molemmissa teksteissä esiintyy lyhenteitä ja puhekielisiä ilmauksia. Ensimmäisen tekstin kolme yleisintä lyhennettä ovat o, anv ja ggr [suom. ja, käyttää, kerta] ja toisen tekstin o, anv ja tex [suom. ja, käyttää, esimerkiksi]. Ensimmäisessä tekstissä esiintyy ympäristön äänien tulkkaamista, mutta toisessa tekstissä ei. Vastaajien mukaan kirjoitustulkkausta tarvitaan mm. koska se auttaa tarkistamaan onko kuullut oikein tai helpottaa seuraamista pitkillä ajanjaksoilla. Lyhenteisiin kiinnitetään huomiota ja harvinaisia lyhenteitä ei tulisi käyttää väärinkäsitysten välttämiseksi. Lyhenteiden hyviä puolia ovat vastaajien mukaan kirjoitustulkin työn nopeuttaminen ja useamman sanan mahtuminen riville. Huonona puolena nousi esiin väärinymmärryksen mahdollisuus. Äänien tulkkaamisesta vastaajat ovat sitä mieltä, että mm. asiayhteyden kannalta tärkeimmät asiat ja hälytysäänet tulisi tulkata. Näkyvät asiat ja ilmiselvyydet voi vastaajien mukaan jättää tulkkaamatta. Tulkkien vastausten mukaan yleisö täytyy ottaa huomioon valmistautumalla tulkkaukseen hyvin ja käyttämällä yleisesti tunnettuja lyhenteitä. Väärinkäsitysten välttäminen oli keskeistä myös tulkkien vastauksissa. Äänien tulkkaamisesta he olivat sitä mieltä, että mm. häiriötä aiheuttavat äänet kuten kova sade ja tasa-arvoa kuulevien kanssa lisäävät äänet olisi syytä tulkata.
Molemmissa teksteissä esiintyy lyhenteitä ja puhekielisiä ilmauksia. Ensimmäisen tekstin kolme yleisintä lyhennettä ovat o, anv ja ggr [suom. ja, käyttää, kerta] ja toisen tekstin o, anv ja tex [suom. ja, käyttää, esimerkiksi]. Ensimmäisessä tekstissä esiintyy ympäristön äänien tulkkaamista, mutta toisessa tekstissä ei. Vastaajien mukaan kirjoitustulkkausta tarvitaan mm. koska se auttaa tarkistamaan onko kuullut oikein tai helpottaa seuraamista pitkillä ajanjaksoilla. Lyhenteisiin kiinnitetään huomiota ja harvinaisia lyhenteitä ei tulisi käyttää väärinkäsitysten välttämiseksi. Lyhenteiden hyviä puolia ovat vastaajien mukaan kirjoitustulkin työn nopeuttaminen ja useamman sanan mahtuminen riville. Huonona puolena nousi esiin väärinymmärryksen mahdollisuus. Äänien tulkkaamisesta vastaajat ovat sitä mieltä, että mm. asiayhteyden kannalta tärkeimmät asiat ja hälytysäänet tulisi tulkata. Näkyvät asiat ja ilmiselvyydet voi vastaajien mukaan jättää tulkkaamatta. Tulkkien vastausten mukaan yleisö täytyy ottaa huomioon valmistautumalla tulkkaukseen hyvin ja käyttämällä yleisesti tunnettuja lyhenteitä. Väärinkäsitysten välttäminen oli keskeistä myös tulkkien vastauksissa. Äänien tulkkaamisesta he olivat sitä mieltä, että mm. häiriötä aiheuttavat äänet kuten kova sade ja tasa-arvoa kuulevien kanssa lisäävät äänet olisi syytä tulkata.