Takaisinostojen ajoitus suomalaisissa pörssiyhtiöissä 2006-2010
Rautiainen, Anni (2012)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee suomalaisten pörssiyhtiöiden takaisinostojen ajoitusta vuosina 2006–2010. Tutkielmaan on valittu 10 Helsingin pörssiin listattua yritystä, jotka ovat ostaneet omia osakkeitaan tänä aikana. Tarkoitus on tutkia, kuinka hyvin yritykset ovat onnistuneet ajoittamaan ostonsa, eli kuinka kustannustehokkaasti ne ovat saaneet ostettua osakkeitaan takaisin.
Omien osakkeiden takaisinostaminen on Suomessa ollut mahdollista vuodesta 1997 lähtien. Ostojen mahdollistamisen tarkoitus oli alun perin tarjota toisenlainen voitonjakotapa osingonmaksun ohella. Syitä takaisinostoille on kuitenkin lukuisia muitakin. Syistä riippumatta yrityksen kannattaisi ostaa osakkeensa mahdollisimman kustannustehokkaasti, eli sen pitäisi saada ostettua osakkeitaan mahdollisimman alhaiseen hintaan. Yrityksellä itsellään on markkinoita parempi tieto omasta tilastaan ja tulevaisuudestaan, joten ajoituksessaan sen pitäisi onnistua keskimääräistä paremmin. Arvioinnissa käytetään pohjana Cookin, Krigmanin ja Leachin vuonna 2004 julkaistua tutkimusta yhdysvaltalaisten yritysten ajoituskyvystä.
Tarkasteltaessa erityisesti päivän sisäistä ajoituskykyä, voitiin huomata, että keskisuuret yritykset pärjäsivät suuria yrityksiä paremmin. Toimialoittain tar-kasteltuna kulutustavarat ja – palvelut pärjäsivät parhaiten, kun taas teollisuusyritykset edustivat ajoituksen onnistumisessa häntäpäätä. Teknologiayritykset jäivät tähän keskiväliin. Kaiken kaikkiaan ajoituksessa oli monella yrityksellä parantamisen varaa.
Omien osakkeiden takaisinostaminen on Suomessa ollut mahdollista vuodesta 1997 lähtien. Ostojen mahdollistamisen tarkoitus oli alun perin tarjota toisenlainen voitonjakotapa osingonmaksun ohella. Syitä takaisinostoille on kuitenkin lukuisia muitakin. Syistä riippumatta yrityksen kannattaisi ostaa osakkeensa mahdollisimman kustannustehokkaasti, eli sen pitäisi saada ostettua osakkeitaan mahdollisimman alhaiseen hintaan. Yrityksellä itsellään on markkinoita parempi tieto omasta tilastaan ja tulevaisuudestaan, joten ajoituksessaan sen pitäisi onnistua keskimääräistä paremmin. Arvioinnissa käytetään pohjana Cookin, Krigmanin ja Leachin vuonna 2004 julkaistua tutkimusta yhdysvaltalaisten yritysten ajoituskyvystä.
Tarkasteltaessa erityisesti päivän sisäistä ajoituskykyä, voitiin huomata, että keskisuuret yritykset pärjäsivät suuria yrityksiä paremmin. Toimialoittain tar-kasteltuna kulutustavarat ja – palvelut pärjäsivät parhaiten, kun taas teollisuusyritykset edustivat ajoituksen onnistumisessa häntäpäätä. Teknologiayritykset jäivät tähän keskiväliin. Kaiken kaikkiaan ajoituksessa oli monella yrityksellä parantamisen varaa.