Retoriikka Perussuomalaisen Pääkirjoituksissa vaalivuosina 2011 ja 2015. Vakuuttamisen keinot
Rautaparta, Ringa (2016)
Rautaparta, Ringa
2016
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Retoriikkaa on luonnehdittu suostuttelevaksi ja vakuuttavaksi kielenkäytöksi. Hyvää puhetaitoa arvostetaan, ja se on erityisen tärkeää poliittisessa retoriikassa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Perussuomalaisen pääkirjoitusten vakuuttamisen keinoja. Tutkimuksessa analysoidaan pääkirjoituksen tyyppi, käytetyt tyylit sekä pääkirjoituksissa käytetyt klassisen ja uuden retoriikan mukaiset vakuuttamisen keinot. Tutkimusmenetelmänä on retorinen analyysi, ja tutkimus painottuu klassisen retoriikan kolmijakoon: eetokseen eli puhujan uskottavuuteen, paatokseen eli tunteisiin vetoamiseen sekä logokseen eli järkisyillä vakuuttamiseen.
Aineisto käsittää yhteensä kymmenen Perussuomalaiset-puolueen puoluelehden, Perussuomalaisen pääkirjoitusta. Näistä viisi pääkirjoitusta on vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäviltä kuukausilta ja vastaavasti viisi vuodelta 2015. Aiheen kiinnostavuutta lisää se, että Perussuomalaisia pidetään populistisena puolueena, ja populistinen retoriikka on politiikassa suosittua vaalimenestyksen saavuttamiseksi. Tämän perusteella tutkimuksen lähtöoletuksena oli, että pääkirjoitusten vakuuttamisessa olisivat painottuneet eniten paatoskeinot ja sen jälkeen perinteiset logoskeinot.
Tutkimuksessani selvisi, että Perussuomalaisen pääkirjoitukset olivat linjaa viitoittavia, mikä on poliittisen lehden pääkirjoitukselle tyypillistä. Tyyliltään pääkirjoitukset olivat argumentoivia ja suostuttelevia, mikä on myös luontevaa, koska pääkirjoitusten perinteeseen kuuluu ottaa kantaa poliitikkojen toimintaan ja politiikan sisältöön. Eniten pääkirjoituksissa vakuutettiin logokseen eli järkeen vetoamalla. Tämän lisäksi vakuuttamista vahvistettiin paatoskeinoilla eli tunteikkaalla argumentoinnilla. Pääkirjoituksissa ei käytetty paljoa eetoskeinoilla vakuuttamista, vaan kirjoituksissa mukauduttiin yleisöön oman auktoriteetin ja asiantuntijuuden esilletuonnin sijaan. Vakuuttamisen keinona painottui konkreettisilla arvoilla vakuuttaminen. Konkreettisiin arvoihin vetoaminen onkin tyypillistä konservatiivisia arvoja kannattavalle puolueelle. Perussuomalaisen pääkirjoitusten pääaiheet eivät olleet muuttuneet eduskuntavaalivuosien välillä. Tähän vaikuttanee se, että tietyt aiheet kestävät aikaa vaaleista toiseen, koska ne ovat osoittautuneet retorisesti toimiviksi.
Aineisto käsittää yhteensä kymmenen Perussuomalaiset-puolueen puoluelehden, Perussuomalaisen pääkirjoitusta. Näistä viisi pääkirjoitusta on vuoden 2011 eduskuntavaaleja edeltäviltä kuukausilta ja vastaavasti viisi vuodelta 2015. Aiheen kiinnostavuutta lisää se, että Perussuomalaisia pidetään populistisena puolueena, ja populistinen retoriikka on politiikassa suosittua vaalimenestyksen saavuttamiseksi. Tämän perusteella tutkimuksen lähtöoletuksena oli, että pääkirjoitusten vakuuttamisessa olisivat painottuneet eniten paatoskeinot ja sen jälkeen perinteiset logoskeinot.
Tutkimuksessani selvisi, että Perussuomalaisen pääkirjoitukset olivat linjaa viitoittavia, mikä on poliittisen lehden pääkirjoitukselle tyypillistä. Tyyliltään pääkirjoitukset olivat argumentoivia ja suostuttelevia, mikä on myös luontevaa, koska pääkirjoitusten perinteeseen kuuluu ottaa kantaa poliitikkojen toimintaan ja politiikan sisältöön. Eniten pääkirjoituksissa vakuutettiin logokseen eli järkeen vetoamalla. Tämän lisäksi vakuuttamista vahvistettiin paatoskeinoilla eli tunteikkaalla argumentoinnilla. Pääkirjoituksissa ei käytetty paljoa eetoskeinoilla vakuuttamista, vaan kirjoituksissa mukauduttiin yleisöön oman auktoriteetin ja asiantuntijuuden esilletuonnin sijaan. Vakuuttamisen keinona painottui konkreettisilla arvoilla vakuuttaminen. Konkreettisiin arvoihin vetoaminen onkin tyypillistä konservatiivisia arvoja kannattavalle puolueelle. Perussuomalaisen pääkirjoitusten pääaiheet eivät olleet muuttuneet eduskuntavaalivuosien välillä. Tähän vaikuttanee se, että tietyt aiheet kestävät aikaa vaaleista toiseen, koska ne ovat osoittautuneet retorisesti toimiviksi.