Balanced Scorecard johtamisen välineenä julkisessa organisaatiossa: Esimerkkiorganisaatioina Kansaneläkelaitos, Poliisi ja Vaasan yliopisto
Rautama, Irma (2002)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella julkisen sektorin johtamiselle kohdistuvia muutospaineita sekä niiden vaikutuksia julkisen organisaation johtamiseen. Tarkoituksena on myös tarkastella, miten yksityisen sektorin johtamismallit voivat soveltua myös julkisen organisaation johtamiseen. Tavoitteena on tässä tutkimuksessa tarkastella niitä tekijöitä, jotka julkisen organisaation johtamisessa on nykyaikana otettava huomioon. Balanced Scorecard eli tasapainoinen mittaristo on yksityiseltä sektorilta peräisin oleva malli, jonka uskotaan soveltuvan myös julkisen organisaation johtamiseen.
Tässä tutkimuksessa tutkimusongelmia on kolme. Ensiksikin on tarkoitus tarkastella, millainen johtamisen väline Balanced Scorecard on. Toiseksi pyritään saamaan selville, miten Balanced Scorecard -mallia on sovellettu julkisen sektorin organisaatioissa. Kolmanneksi tarkastellaan, minkälaisia kokemuksia Balanced Scorecardin soveltamisesta on saatu julkisen organisaation johtamisessa. Tässä tutkimuksessa tarkatellaan aluksi teoreettisesti julkisen sektorin erityispiirteitä sekä julkisen sektorin johtamista ja siihen liittyviä malleja. Toiseksi esitellään Balanced Scorecard -malli ja sen neljä näkökulmaa, jotka ovat asiakas, henkilöstön oppiminen, vaikuttavuus sekä taloudellisuus. Teoreettisen osan jälkeen esitellään kolme esimerkkiorganisaatiota, jotka ovat Kansaneläkelaitos, Poliisi sekä Vaasan yliopisto. Julkista dokumenttiaineistoa analysoimalla tarkastellaan sitä, miten Balanced Scorecardia on kyseisissä organisaatioissa sovellettu. Aineistona käytetään julkista kirjallista materiaalia, muun muassa vuosikertomuksia, tieteellisiä artikkeleita, internet-kotisivuja sekä teoksia.
Aineiston perusteella kaikissa kolmessa oesimerkkiorganisatiossa on arvioitu toimintaa laajemmin jo 1990-luvulta lähetien. Balanced Scorecard -mallia on sovellettu Poliisissa jo muutaman vuoden ajan, Vaasan yliopistossa vasta vuodesta 2000 lähtien. Kaikissa esimerkkiorganisaatioissa mallin soveltaminen on siis suhteellisen alussa. Jokaiselle organisaatiolle on kirjattu visio ja strategiat, joiden avulla visio pyritään saavuttamaan. Kussakin organisaatiossa on myös käytössä Balanced Scorecardin neljä näkökulmaa. Kansaneläkelaitoksessa ja Poliisissa on käytössä tuloskortit mittareineen. Vaasan yliopistossa on strateginen kartta, joka osoittaa eri näkökulmien väliset suhteet. Organisaatioiden tuloskorteissa ja strategisessa kartassa on esillä organisaation menestystekijät sekä niiden väliset suhteet. Balanced Scorecard -malli näyttää aineiston perusteella soveltuvan julkisen organisaation johtamiseen. Malli tuo johtamiseen monipuolisuuden ja tasapanoisuuden idean. Nopeasti muuttuva ympäristö aiheuttaa paineita toimintatapojen muuttamiselle. Viime vuosina julkisen ja yksityisen sektorin ero on hälventynyt ja yksityisen sektorin johtamismalleja on ryhdytty soveltamaan myös julkisen organisaation johtamiseen. Balanced Scorecard mallin periaatteena on jakaa toimivaltaa ja vastuuta alemmille organisaatiotahoille. Mallin edellytyksenä onkin henkilöstön sitoutuminen mallin noudattamiseen. Balanced Scorecardin soveltaminen esimerkkiorganisaatioissa on kesken ja vaatii vielä kehittämistä.
Tässä tutkimuksessa tutkimusongelmia on kolme. Ensiksikin on tarkoitus tarkastella, millainen johtamisen väline Balanced Scorecard on. Toiseksi pyritään saamaan selville, miten Balanced Scorecard -mallia on sovellettu julkisen sektorin organisaatioissa. Kolmanneksi tarkastellaan, minkälaisia kokemuksia Balanced Scorecardin soveltamisesta on saatu julkisen organisaation johtamisessa. Tässä tutkimuksessa tarkatellaan aluksi teoreettisesti julkisen sektorin erityispiirteitä sekä julkisen sektorin johtamista ja siihen liittyviä malleja. Toiseksi esitellään Balanced Scorecard -malli ja sen neljä näkökulmaa, jotka ovat asiakas, henkilöstön oppiminen, vaikuttavuus sekä taloudellisuus. Teoreettisen osan jälkeen esitellään kolme esimerkkiorganisaatiota, jotka ovat Kansaneläkelaitos, Poliisi sekä Vaasan yliopisto. Julkista dokumenttiaineistoa analysoimalla tarkastellaan sitä, miten Balanced Scorecardia on kyseisissä organisaatioissa sovellettu. Aineistona käytetään julkista kirjallista materiaalia, muun muassa vuosikertomuksia, tieteellisiä artikkeleita, internet-kotisivuja sekä teoksia.
Aineiston perusteella kaikissa kolmessa oesimerkkiorganisatiossa on arvioitu toimintaa laajemmin jo 1990-luvulta lähetien. Balanced Scorecard -mallia on sovellettu Poliisissa jo muutaman vuoden ajan, Vaasan yliopistossa vasta vuodesta 2000 lähtien. Kaikissa esimerkkiorganisaatioissa mallin soveltaminen on siis suhteellisen alussa. Jokaiselle organisaatiolle on kirjattu visio ja strategiat, joiden avulla visio pyritään saavuttamaan. Kussakin organisaatiossa on myös käytössä Balanced Scorecardin neljä näkökulmaa. Kansaneläkelaitoksessa ja Poliisissa on käytössä tuloskortit mittareineen. Vaasan yliopistossa on strateginen kartta, joka osoittaa eri näkökulmien väliset suhteet. Organisaatioiden tuloskorteissa ja strategisessa kartassa on esillä organisaation menestystekijät sekä niiden väliset suhteet. Balanced Scorecard -malli näyttää aineiston perusteella soveltuvan julkisen organisaation johtamiseen. Malli tuo johtamiseen monipuolisuuden ja tasapanoisuuden idean. Nopeasti muuttuva ympäristö aiheuttaa paineita toimintatapojen muuttamiselle. Viime vuosina julkisen ja yksityisen sektorin ero on hälventynyt ja yksityisen sektorin johtamismalleja on ryhdytty soveltamaan myös julkisen organisaation johtamiseen. Balanced Scorecard mallin periaatteena on jakaa toimivaltaa ja vastuuta alemmille organisaatiotahoille. Mallin edellytyksenä onkin henkilöstön sitoutuminen mallin noudattamiseen. Balanced Scorecardin soveltaminen esimerkkiorganisaatioissa on kesken ja vaatii vielä kehittämistä.