"A Girl Doesn't Get a Man by Being Brainy" - Aspects of Gender in Roald Dahl's Matilda and Its Finnish and Swedish Translations
Heikkinen, Riina (2015)
Heikkinen, Riina
2015
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Termi sosiaalinen sukupuoli (gender) yhdistetään nykyään entistä useammin käännöstieteeseen, muutenkin kuin sanojen kieliopillisen suvun nimittäjänä ja sen vaikutuksia käännösprosessiin on viime vuosina tutkittu yhä enenevissä määrin. Sosiaalinen sukupuoli viittaa yksilön sosiaalisesti rakentuneeseen käyttäytymiseen, henkisiin ja ulkoisiin ominaisuuksiin sekä sukupuoli-identiteettiin riippumatta tämän biologisesta sukupuolesta. Pro gradu –tutkielmassani tarkastelen, kuinka sosiaalinen sukupuoli ilmentyy Roald Dahlin tunnetussa lastenkirjassa Matildassa (1988) ja sen suomen- ja ruotsinkielisessä käännöksessä ja tutkin millaisia eroavaisuuksia näiden kolmen teoksen välillä voidaan havaita. Tutkielmani menetelmänä on käytetty sosiaalisen sukupuolen kategorisointia, joka on muodostettu Suzanne Romainen kieliopillisen teorian, Bonnie McElhinnyn semanttisen teorian, Jane Sunderlandin ideologisen teorian, sekä José Santaemilian ja Sherry Simonin feministisen teorian pohjalta. Lastenkirjallisuuden kääntämisen teoriaa on myös hyödynnetty tässä tutkielmassa, koska aineisto on kerätty Dahlin lastenkirjasta ja sen kahdesta käännöksestä. Sosiaalinen sukupuoli voi näkyä kaunokirjallisessa tekstissä mm. kieliopillisella, semanttisella ja ideologisella tasolla, ja tutkielmassani selvitin oliko kyseinen ilmiö kuvattu eri lailla alkuperäisessä teoksessa, kuin sen käännöksissä. Valitsin aineistostani esimerkkejä, jotka parhaiten kuvasivat sosiaalisen sukupuolen kääntämistä ja tarkastelun kohteena olivat erityisesti Dahlin hahmojen käyttäytyminen, ulkoiset ominaisuudet, puhetyylit ja stereotypiat. Tutkimuksen tavoitteena oli myös havaita mahdollisia kulttuurien välisiä eroja lähdetekstin ja sen käännöksien välillä. Tutkimustulokset osoittivat, että lähdetekstin sosiaalisen sukupuolen välittyminen kohdeteksteihin oli tärkeää käännöksen laadun ylläpitämisen kannalta. Kääntäjät olivat onnistuneet luomaan ymmärrettävät ja lapsille sopivat käännökset, joissa sosiaalinen sukupuoli oli havaittavissa. Tulevaisuudessa tutkielmani voi avata mahdollisuuden myös laajemmalle tutkimukselle sosiaalisen sukupuolen vaikutuksista lastenkirjallisuuden kääntämiseen.