Aktiivinen ja passiivinen sijoittaminen: Vertailussa Suomeen sijoittavat osakerahastot
Raitio, Jesse (2017)
2017
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Rahastoyhtiöillä on kaksi tapaa harjoittaa liiketoimintaansa. Sijoitusrahastot voi- vat noudattaa aktiivista tai passiivista sijoitusstrategiaa. Passiiviset rahastot seu- raavat tarkoin valittua vertailuindeksiä, kun taas aktiivisten rahastojen tarkoi- tuksena on saada ylituottoja vertailuindeksiin nähden. Aktiiviset sijoitusrahastot hallitsevat suurimman osan rahastopääomista, mutta passiivinen sijoittaminen on kasvattanut suosiotaan huimasti 2000-luvulla.
Tutkielmassa esitellään aktiivinen ja passiivinen rahastosijoittaminen. Tutkielma keskittyy erityisesti pörssinoteerattuihin rahastoihin (Exchange Traded Funds, ETFs), koska niiden on sanottu olevan vuosikymmenen innovatiivisimpia tuot- teita sijoitusmarkkinoilla. Institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkerahastot, valti- oiden virastot sekä yksityispankit ovat käyttäneet ETF-rahastoja jo monien vuo- sien ajan. ETF-rahastoissa yhdistyvät sijoitusrahastojen sekä osakkeiden edut ja ne tarjoavat sijoittajalle hajautetun, läpinäkyvän sekä kustannustehokkaan pää- syn maailman sijoitusmarkkinoille. Näiden seikkojen myötä myös yksityissijoit- tajat ovat viime vuosina löytäneet ETF-rahastot aktiivisten rahastojen ja osakesi- joittamisen rinnalle.
Tutkielmassa vertaillaan Suomen osakemarkkinoille sijoittavien aktiivisten ja passiivisten sijoitusrahastojen kulurakennetta ja menestymistä vuosituotolla mi- tattuna aikavälillä 9/2007-9/2017. Aktiiviset rahastot veloittavat sijoittajilta suu- rempia kuluja, mutta eivät kuitenkaan tarjoa keskimäärin parempaa tuottoa pas- siiviseen sijoittamiseen nähden. Aktiivinen sijoittaminen on myös perusteltua, sillä muutama aktiivinen rahasto pystyi passiivisia rahastoja parempaan tuot- toon. Alhaisemman kulurakenteen omaavat passiiviset rahastot ovat kuitenkin keskimäärin osoittautuneet paremmaksi vaihtoehdoksi sijoittajille.
Tutkielmassa esitellään aktiivinen ja passiivinen rahastosijoittaminen. Tutkielma keskittyy erityisesti pörssinoteerattuihin rahastoihin (Exchange Traded Funds, ETFs), koska niiden on sanottu olevan vuosikymmenen innovatiivisimpia tuot- teita sijoitusmarkkinoilla. Institutionaaliset sijoittajat, kuten eläkerahastot, valti- oiden virastot sekä yksityispankit ovat käyttäneet ETF-rahastoja jo monien vuo- sien ajan. ETF-rahastoissa yhdistyvät sijoitusrahastojen sekä osakkeiden edut ja ne tarjoavat sijoittajalle hajautetun, läpinäkyvän sekä kustannustehokkaan pää- syn maailman sijoitusmarkkinoille. Näiden seikkojen myötä myös yksityissijoit- tajat ovat viime vuosina löytäneet ETF-rahastot aktiivisten rahastojen ja osakesi- joittamisen rinnalle.
Tutkielmassa vertaillaan Suomen osakemarkkinoille sijoittavien aktiivisten ja passiivisten sijoitusrahastojen kulurakennetta ja menestymistä vuosituotolla mi- tattuna aikavälillä 9/2007-9/2017. Aktiiviset rahastot veloittavat sijoittajilta suu- rempia kuluja, mutta eivät kuitenkaan tarjoa keskimäärin parempaa tuottoa pas- siiviseen sijoittamiseen nähden. Aktiivinen sijoittaminen on myös perusteltua, sillä muutama aktiivinen rahasto pystyi passiivisia rahastoja parempaan tuot- toon. Alhaisemman kulurakenteen omaavat passiiviset rahastot ovat kuitenkin keskimäärin osoittautuneet paremmaksi vaihtoehdoksi sijoittajille.