Lainsäädännön muutoksista vastaus rakennusalan harmaan talouden torjuntaan?
Pollari, Minna (2015)
2015
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Rakennusalan harmaata taloutta torjutaan ja ennaltaehkäistään muun muassa lainsäädännöllä. Tähän tutkielmaan on valittu lainsäädäntötoimenpiteistä 1.4.2011 voimaan tullut rakennusalan käännetty arvonlisäverovelvollisuus sekä 1.7.2014 voimaan tullut tiedonantovelvollisuus urakka- ja työntekijätiedoista. Tutkimusmenetelmä on oikeusdogmaattinen ja tarkastelee voimassa olevaa oikeustilaa ja mainittujen lainmuutosten soveltamisedellytyksiä. Tutkielman tehtävänä on selvittäa, pystytäänkö lainsäädäntömuutoksilla ehkäisemään rakennusalan harmaata taloutta.
Rakennusalan käännetyssä arvonlisäveromenettelyssä arvonlisäveron suorittaa kiinteistöön kohdistuvasta rakentamispalvelusta ostaja. Lainsäädännön tavoitteena on ehkäistä aiempia tilanteita, joissa ostaja vähensi laskun arvonlisäveron, mutta myyjä jätti arvonlisäveron tilittämättä. Lainsäädäntömuutoksella pyritään kerryttämään arvonlisäverotuloja ja yhdenvertaisuuteen alan yrittäjien kilpailutilanteissa.
Tiedonantovelvollisuudessa urakka- ja työntekijätiedot on ilmoitettava kuukausittain Vero-hallinnolle. Urakkatiedoista ilmoitusvelvollinen on työn tilaaja. Yhteisen työmaan työntekijätiedoista ilmoitusvelvollinen on työmaan päätoteuttaja. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kotitalouksia rakennusluvan alaisista töistä. Tiedonantovelvollisuuden tavoitteena on hyödyntää saatavia tietoja reaaliaikaisessa verovalvonnassa, kerryttää verotuloja ja estää pimeän työvoiman käyttö sekä harmaan talouden yritykset.
Molempien lainsäädäntöjen osalta uhkakuvina nähtiin soveltamisongelmat ja hallinnolliset kustannukset. Tutkielmassa selvitetään jälkikäteisarvioinnilla lainsäädäntömuutosten vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Tarkastelussa ovat muun muassa uhkakuvien toteutuminen sekä asetetut tavoitteet.
Tutkielman johtopäätös on, että soveltamisongelmat tulevat todennäköisesti poistumaan ajan ja kokemuksen kertyessä. Hallinnollisista kustannuksista osa jää kertakustannuksiksi. Todennäköistä kuitenkin on, että lainsäädännöllä ei yksistään pystytä harmaata taloutta ehkäisemään ja vähentämään, vaan lainsäädännön jatkoksi tarvitaan valvontaa ja verotarkastuksia.
Rakennusalan käännetyssä arvonlisäveromenettelyssä arvonlisäveron suorittaa kiinteistöön kohdistuvasta rakentamispalvelusta ostaja. Lainsäädännön tavoitteena on ehkäistä aiempia tilanteita, joissa ostaja vähensi laskun arvonlisäveron, mutta myyjä jätti arvonlisäveron tilittämättä. Lainsäädäntömuutoksella pyritään kerryttämään arvonlisäverotuloja ja yhdenvertaisuuteen alan yrittäjien kilpailutilanteissa.
Tiedonantovelvollisuudessa urakka- ja työntekijätiedot on ilmoitettava kuukausittain Vero-hallinnolle. Urakkatiedoista ilmoitusvelvollinen on työn tilaaja. Yhteisen työmaan työntekijätiedoista ilmoitusvelvollinen on työmaan päätoteuttaja. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös kotitalouksia rakennusluvan alaisista töistä. Tiedonantovelvollisuuden tavoitteena on hyödyntää saatavia tietoja reaaliaikaisessa verovalvonnassa, kerryttää verotuloja ja estää pimeän työvoiman käyttö sekä harmaan talouden yritykset.
Molempien lainsäädäntöjen osalta uhkakuvina nähtiin soveltamisongelmat ja hallinnolliset kustannukset. Tutkielmassa selvitetään jälkikäteisarvioinnilla lainsäädäntömuutosten vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Tarkastelussa ovat muun muassa uhkakuvien toteutuminen sekä asetetut tavoitteet.
Tutkielman johtopäätös on, että soveltamisongelmat tulevat todennäköisesti poistumaan ajan ja kokemuksen kertyessä. Hallinnollisista kustannuksista osa jää kertakustannuksiksi. Todennäköistä kuitenkin on, että lainsäädännöllä ei yksistään pystytä harmaata taloutta ehkäisemään ja vähentämään, vaan lainsäädännön jatkoksi tarvitaan valvontaa ja verotarkastuksia.