Aikakauslehtien verkkojulkaisujen kehitysvaiheet. Tarkastelussa yleisaikakaus- ja erikoislehtien verkkojulkaisut.
Pohjoismäki, Saara (2007)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten aikakauslehtien verkkojulkaisujen kehitysvaiheita sekä nykytilaa. Tutkimuksen kohteena olivat 13 yleisaikakauslehden ja 19 erikoislehden verkkojulkaisut. Tutkimuksessa asetettiin kolme tutkimuskysymystä: Kuinka monipuolisesti WWW:n mahdollistamia ominaisuuksia eli elementtejä verkkojulkaisuissa on käytetty hyväksi, minkälaisia vaiheita verkkojulkaisujen kehityksessä on havaittavissa verkkojulkaisujen elementtien määrän ja monipuolisuuden perusteella sekä mitkä seikat vaikuttavat mahdollisiin eroihin verkkojulkaisujen kehittyneisyydessä.
Verkkojulkaisujen kehitysvaiheita hahmottui kaikkiaan seitsemän. Nollavaiheessa aikakauslehdellä ei ole verkkojulkaisua lainkaan. Alkuvaiheessa verkkojulkaisulla elementtejä on vain muutama, yleisimmin palautteen antamisen mahdollisuus ja muuhun tarjontaan lukeutuvat elementit. Asiakaspalveluvaiheessa suosituimpia olivat lukijan asiointia helpottavat elementit, kuten asiakaspalvelun tarjoaminen. Kokeiluvaiheessa verkkojulkaisuihin on yleisimpien elementtien lisäksi otettu varovasti mukaan myös horisontaaliviestintää ilmentäviä elementtejä. Tämä vaihe osoittautui yleisimmäksi verkkojulkaisujen kehitysvaiheeksi. Edistysvaiheessa verkkojulkaisut käyttävät tottuneemmin elementtejä hyväkseen kuin edellisessä vaiheessa. Muun tarjonnan vaiheessa oleva verkkojulkaisu sisältää lähes kaikki elementit ja paljon muuhun tarjontaan kuuluvia elementtejä. Korkean kehityksen vaiheeseen ei sijoittunut aineistoon kuuluvia verkkojulkaisuja lainkaan, mutta mahdollinen kehitys tähän vaiheeseen otettiin huomioon.
Tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten aikakauslehtien verkkojulkaisut ovat yhä eritasoisia keskenään elementtien määrää ja monipuolisuutta tarkasteltaessa. Joukkoon
mahtuu niin pidemmälle kehittyneitä kuin alkuvaiheissa olevia verkkojulkaisuja. Mahdollisia vaikuttajia näihin eroihin etsittiin lehtityypistä, niiden alaluokista, paperilehden kustantajasta ja levikkilukemasta. Osoittautui, että lehtityyppi tai niiden alaluokat eivät vaikuttaneet verkkojulkaisujen kehittyneisyyden eroihin. Sen sijaan selvisi, että suuren ja tunnetun kustantajan verkkojulkaisu on suurella todennäköisyydellä kehittyneempi kuin pienen ja vähemmän tunnetun kustantajan verkkojulkaisu. Levikkilukema vaikutti samaan tapaan kuin kustantaja.
Verkkojulkaisujen kehitysvaiheita hahmottui kaikkiaan seitsemän. Nollavaiheessa aikakauslehdellä ei ole verkkojulkaisua lainkaan. Alkuvaiheessa verkkojulkaisulla elementtejä on vain muutama, yleisimmin palautteen antamisen mahdollisuus ja muuhun tarjontaan lukeutuvat elementit. Asiakaspalveluvaiheessa suosituimpia olivat lukijan asiointia helpottavat elementit, kuten asiakaspalvelun tarjoaminen. Kokeiluvaiheessa verkkojulkaisuihin on yleisimpien elementtien lisäksi otettu varovasti mukaan myös horisontaaliviestintää ilmentäviä elementtejä. Tämä vaihe osoittautui yleisimmäksi verkkojulkaisujen kehitysvaiheeksi. Edistysvaiheessa verkkojulkaisut käyttävät tottuneemmin elementtejä hyväkseen kuin edellisessä vaiheessa. Muun tarjonnan vaiheessa oleva verkkojulkaisu sisältää lähes kaikki elementit ja paljon muuhun tarjontaan kuuluvia elementtejä. Korkean kehityksen vaiheeseen ei sijoittunut aineistoon kuuluvia verkkojulkaisuja lainkaan, mutta mahdollinen kehitys tähän vaiheeseen otettiin huomioon.
Tutkimuksessa selvisi, että suomalaisten aikakauslehtien verkkojulkaisut ovat yhä eritasoisia keskenään elementtien määrää ja monipuolisuutta tarkasteltaessa. Joukkoon
mahtuu niin pidemmälle kehittyneitä kuin alkuvaiheissa olevia verkkojulkaisuja. Mahdollisia vaikuttajia näihin eroihin etsittiin lehtityypistä, niiden alaluokista, paperilehden kustantajasta ja levikkilukemasta. Osoittautui, että lehtityyppi tai niiden alaluokat eivät vaikuttaneet verkkojulkaisujen kehittyneisyyden eroihin. Sen sijaan selvisi, että suuren ja tunnetun kustantajan verkkojulkaisu on suurella todennäköisyydellä kehittyneempi kuin pienen ja vähemmän tunnetun kustantajan verkkojulkaisu. Levikkilukema vaikutti samaan tapaan kuin kustantaja.