Terveydenhuollon lähipalveluiden saatavuus ja saavutettavuus. Tarkastelussa Vaasan sairaanhoitopiirin väestön näkökulma.
Piikkilä, Tero (2016)
2016
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Suomalainen julkinen terveydenhuolto on ollut pitkään merkittävässä roolissa kansalaisten hyvinvoinnin rakentumisessa. Käynnissä oleva terveydenhuollon palvelurakenteen murros tuo useita haasteita palveluiden tuottamiselle. Terveyssektorille kohdistettavat säästötavoitteet ja laajat udelleenorganisointitarpeet herättävät monien mielessä pohdintaa siitä, miten palvelut jatkossa järjestetään. Suomessa terveyspalveluiden laatua ei koeta ongelmaksi, vaan kansalaisten odotukset kohdistuvat ennen kaikkea terveyspalveluiden saatavuuteen ja saavutettavuuteen.
Tutkimuksen ensimmäiseksi tavoitteeksi muodostui terveydenhuollon lähipalveluiden saatavuus- ja saavutettavuustekijöiden kuvaaminen, joihin keskitytään tutkimuksen teoriaosassa. Toiseen asetettuun tavoitteeseen vastataan tutkimuksen empiirisessä osassa, jossa pureudutaan siihen mikä on sairaanhoitopiirin asukkaiden näkökulma terveyspalveluiden järjestämiseen ja millainen on heidän määritelmänsä terveydenhuollon lähipalveluille.
Tutkimusaineisto perustuu Pohjanmaan sote-uudistusta valmistelevan virkamiestyöryhmän organisoimaan väestökyselyyn, joka toteutettiin vuoden 2014 lopussa. Kysely kohdistettiin Vaasan sairaanhoitopiirin asukkaille ja sen tarkoituksena oli selvittää asiakasnäkökulma sote-palveluiden järjestämiseen Pohjanmaalla. Kyselyn taustamuuttujina olivat vastaajien sukupuoli, ikä, kotikunta, äidinkieli ja terveyspalveluiden käytön aktiivisuus. Kyselyn tuottamaa aineistoa tarkasteltiin tässä tutkimuksessa siltä osin, kun aineisto koski saatavuus- ja saavutettavuustekijöitä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Tutkimustulokset tukivat ajatusta tutkimusteeman merkityksellisyydestä vastaajille. Terveyspalveluiden saatavuus- ja saavutettavuustekijät yleisesti koettiin erittäin tärkeänä. Määriteltäessä palveluiden saavutettavuutta poikkesivat Vaasan ja alueen muiden kuntien asukkaiden vastaukset merkittävästi toisistaan. Vaasalaiset vastaajat sietivät huomattavasti huonommin pidempiä etäisyyksiä lähipalveluihin. Suhtautuminen teknisten laitteiden avulla tarjottuun hoitoon puolestaan oli Vaasan asukkailla alueen muita kuntia myönteisempää. Sukupuoli oli määräävä tekijä hoitopaikan saavutettavuuden arvioinnissa, sillä naiset johdonmukaisesti arvostivat hoitopaikan läheisyyden merkityksen kaikissa ikäryhmissä miehiä korkeammalle. Palvelu äidinkielellä koettiin yleisesti tärkeäksi saatavuustekijäksi, mutta vielä tärkeämpi oli potilaan ja lääkärin keskinäisen ymmärryksen merkitys. Ruotsinkieliset vastaajat arvostivat äidinkielen merkityksen ja hoitopaikan läheisyyden keskimäärin suomenkielisiä vastaajia korkeammalle.
Tutkimuksen ensimmäiseksi tavoitteeksi muodostui terveydenhuollon lähipalveluiden saatavuus- ja saavutettavuustekijöiden kuvaaminen, joihin keskitytään tutkimuksen teoriaosassa. Toiseen asetettuun tavoitteeseen vastataan tutkimuksen empiirisessä osassa, jossa pureudutaan siihen mikä on sairaanhoitopiirin asukkaiden näkökulma terveyspalveluiden järjestämiseen ja millainen on heidän määritelmänsä terveydenhuollon lähipalveluille.
Tutkimusaineisto perustuu Pohjanmaan sote-uudistusta valmistelevan virkamiestyöryhmän organisoimaan väestökyselyyn, joka toteutettiin vuoden 2014 lopussa. Kysely kohdistettiin Vaasan sairaanhoitopiirin asukkaille ja sen tarkoituksena oli selvittää asiakasnäkökulma sote-palveluiden järjestämiseen Pohjanmaalla. Kyselyn taustamuuttujina olivat vastaajien sukupuoli, ikä, kotikunta, äidinkieli ja terveyspalveluiden käytön aktiivisuus. Kyselyn tuottamaa aineistoa tarkasteltiin tässä tutkimuksessa siltä osin, kun aineisto koski saatavuus- ja saavutettavuustekijöitä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Tutkimustulokset tukivat ajatusta tutkimusteeman merkityksellisyydestä vastaajille. Terveyspalveluiden saatavuus- ja saavutettavuustekijät yleisesti koettiin erittäin tärkeänä. Määriteltäessä palveluiden saavutettavuutta poikkesivat Vaasan ja alueen muiden kuntien asukkaiden vastaukset merkittävästi toisistaan. Vaasalaiset vastaajat sietivät huomattavasti huonommin pidempiä etäisyyksiä lähipalveluihin. Suhtautuminen teknisten laitteiden avulla tarjottuun hoitoon puolestaan oli Vaasan asukkailla alueen muita kuntia myönteisempää. Sukupuoli oli määräävä tekijä hoitopaikan saavutettavuuden arvioinnissa, sillä naiset johdonmukaisesti arvostivat hoitopaikan läheisyyden merkityksen kaikissa ikäryhmissä miehiä korkeammalle. Palvelu äidinkielellä koettiin yleisesti tärkeäksi saatavuustekijäksi, mutta vielä tärkeämpi oli potilaan ja lääkärin keskinäisen ymmärryksen merkitys. Ruotsinkieliset vastaajat arvostivat äidinkielen merkityksen ja hoitopaikan läheisyyden keskimäärin suomenkielisiä vastaajia korkeammalle.