Euroopan unionin rakennerahastojen varainkäytön valvonta. Varainkäytön luotettavuuteen vaikuttavat sääntöjenvastaisuudet ja väärinkäytökset
Pienimäki, Maarit (2007)
Pienimäki, Maarit
2007
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Euroopan unionin (EU) alue- ja rakennepolitiikan tärkeimpiä pyrkimyksiä on vahvistaa sosiaalista ja taloudellista kehitystä EU:n alueella. Tavoitteena on, että EU:sta muodostuisi sosiaalisesti ja taloudellisesti yhtenäinen alue. Rakennerahastot toimivat instrumentteina, joiden kautta rahoitetaan alueellisia kehittämisohjelmia kaikissa jäsenvaltioissa. Rakennetoiminta rahoitetaan unionin yhteisistä julkisista varoista ja sen vuoksi jokaisen veronmaksajan etujenmukaista on, että toiminta on laillista ja tarkoituksenmukaista.
Tässä tutkimuksessa keskitytään Euroopan unionin rakennerahastojen varainkäytön valvontaan. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat rakennerahastojen varainkäytön valvonnan kautta havaitut Euroopan unionin talousarvion toteutumisen vaarantavat sääntöjenvastaisuudet ja väärinkäytökset. Tarkoituksena on selvittää, millaisia ovat tyypillisimmät rakennerahastojen varainkäytössä esiintyvät sääntöjenvastaisuuksiksi tulkittavat virheet. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa sääntöjenvastaisuuksien yleisyyttä ja selvittää virheiden esiintymistä Suomessa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu klassisen tilivelvollisuusajattelun pohjalle. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa keskitytään erityisesti vallitseviin kontrollimekanismeihin, eli valvontaan ja tarkastukseen, joita tarkastellaan myös hallintotieteellisestä näkökulmasta.
Tutkimusaineistona on käytetty julkista asiakirja-aineistoa, jonka pohjalta tehtyjen havaintojen paikkaansa pitävyyttä testattiin haastattelun avulla. Pääsääntöisesti tutkimusaineistoa analysoitiin kvalitatiivisen eli laadullisen metodin mukaisesti. Tueksi käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä aineistoanalyysiä.
Rakennerahastojen varainkäytössä on ilmennyt huomattava määrä erilaisia sääntöjenvastaisuuksiksi ja väärinkäytöksiksi tulkittavia virheitä. Yleisimpiä virheitä ovat tukeen oikeuttamattomat menot ja erilaisten säädösten rikkomukset. Suurin osa virheistä aiheutuu tahattomasti, mutta myös tahallisesti tehtyjä väärinkäytöksiä ilmenee. Sääntöjenvastaisuudet tapahtuvat pääsääntöisesti lopullisten edunsaajien tasolla jäsenvaltioissa ja ne havaitaan joko maksatusvaiheessa suoritettavan valvonnan tai jälkikäteen tehtävien tarkastusten yhteydessä. Suomessa esiintyvät sääntöjenvastaisuudet ovat hyvin samankaltaisia kuin muissakin jäsenmaissa esiintyvät virheet. Suomessa sääntöjenvastaisuuksia kuitenkin tapahtuu selvästi vähemmän kuin muualla unionin alueella. Rakennerahastojen varainkäytössä esiintyvät virheet vaarantavat varainkäytön luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ja ovat siten suuri uhka Euroopan unionin talousarvion toteutumiselle.
Rakennerahastojen varainkäytön valvontaa tulee edelleen tehostaa ja vastuukysymyksiä komission ja jäsenvaltioiden välillä tulisi selkiyttää. Varainkäytön luotettavuuden vahvistamiseksi ja totuudenmukaisen kuvan saamiseksi jäsenvaltioiden sisäisten valvontajärjestelmien tulisi olla keskenään yhteensopivat.
Tässä tutkimuksessa keskitytään Euroopan unionin rakennerahastojen varainkäytön valvontaan. Erityisenä mielenkiinnon kohteena ovat rakennerahastojen varainkäytön valvonnan kautta havaitut Euroopan unionin talousarvion toteutumisen vaarantavat sääntöjenvastaisuudet ja väärinkäytökset. Tarkoituksena on selvittää, millaisia ovat tyypillisimmät rakennerahastojen varainkäytössä esiintyvät sääntöjenvastaisuuksiksi tulkittavat virheet. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa sääntöjenvastaisuuksien yleisyyttä ja selvittää virheiden esiintymistä Suomessa.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu klassisen tilivelvollisuusajattelun pohjalle. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa keskitytään erityisesti vallitseviin kontrollimekanismeihin, eli valvontaan ja tarkastukseen, joita tarkastellaan myös hallintotieteellisestä näkökulmasta.
Tutkimusaineistona on käytetty julkista asiakirja-aineistoa, jonka pohjalta tehtyjen havaintojen paikkaansa pitävyyttä testattiin haastattelun avulla. Pääsääntöisesti tutkimusaineistoa analysoitiin kvalitatiivisen eli laadullisen metodin mukaisesti. Tueksi käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä aineistoanalyysiä.
Rakennerahastojen varainkäytössä on ilmennyt huomattava määrä erilaisia sääntöjenvastaisuuksiksi ja väärinkäytöksiksi tulkittavia virheitä. Yleisimpiä virheitä ovat tukeen oikeuttamattomat menot ja erilaisten säädösten rikkomukset. Suurin osa virheistä aiheutuu tahattomasti, mutta myös tahallisesti tehtyjä väärinkäytöksiä ilmenee. Sääntöjenvastaisuudet tapahtuvat pääsääntöisesti lopullisten edunsaajien tasolla jäsenvaltioissa ja ne havaitaan joko maksatusvaiheessa suoritettavan valvonnan tai jälkikäteen tehtävien tarkastusten yhteydessä. Suomessa esiintyvät sääntöjenvastaisuudet ovat hyvin samankaltaisia kuin muissakin jäsenmaissa esiintyvät virheet. Suomessa sääntöjenvastaisuuksia kuitenkin tapahtuu selvästi vähemmän kuin muualla unionin alueella. Rakennerahastojen varainkäytössä esiintyvät virheet vaarantavat varainkäytön luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden ja ovat siten suuri uhka Euroopan unionin talousarvion toteutumiselle.
Rakennerahastojen varainkäytön valvontaa tulee edelleen tehostaa ja vastuukysymyksiä komission ja jäsenvaltioiden välillä tulisi selkiyttää. Varainkäytön luotettavuuden vahvistamiseksi ja totuudenmukaisen kuvan saamiseksi jäsenvaltioiden sisäisten valvontajärjestelmien tulisi olla keskenään yhteensopivat.