Cultural References as a Challenge in Translation – Study of Culture Specificity in Juhani Aho’s Juha and Its English Translation
Pelto-aho, Milla (2011)
2011
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee kulttuurisidonnaisuutta Juhani Ahon romaanissa Juha (1911) ja sen englanninkielisessä käännöksessä Juha (2005), jonka on kääntänyt Richard Impola. Englanninkielisen käännöksen on julkaissut kanadalainen pienkustantamo Aspasia Books, jonka pääasiallinen lukijakunta koostuu suomalais-amerikkalaisista ja suomalais-kanadalaisista. Juhan englanninnoksen kohdeyleisö onkin suomaiset siirtolaiset ja heidän jälkeläisensä Pohjois-Amerikassa.
Angloamerikkalaisissa maissa on yleensä käytäntönä käännöksen kotouttaminen (domestication), joka tarkoittaa tekstissä olevien vieraiden elementtien korvaamista ja muokkaamista tutummiksi kohdekulttuurisille lukijoille. Juhan käännöksen kohdeyleisö ei kuitenkaan edusta tyypillistä lukijakuntaa vaan vähemmistöä. Tutkimuksen hypoteesina onkin, että kääntämisstrategia poikkeaa tyypillisestä kotouttamisesta, ja että suomalaista kulttuuria tuodaan käännöksessä esille vieraannuttavan käännöksen (foreignization) kautta.
Analyysiosassa kulttuurisidonnaiset elementit jaettiin kolmeen pääkategoriaan: erisnimet, joihin kuuluvat paikan- ja henkilönnimet; karakteristiikka, osa-alueina työnimekkeet ja kolmen päähenkilön kuvaukset; elämäntapa, osa-alueina rakennukset ja sisätilat, ja ruoka- ja juomasanat. Tutkimuksessa selvisi, että kotouttaminen oli pääasiallinen strategia, mutta vieraannuttamistakin esiintyi jonkin verran. Käännösstrategia oli siis molempien strategioiden sekoitus. Näin ollen, hypoteesi osoittautui paikkansapitäväksi, sillä kohdeyleisö vaikutti käytettyihin käännösstrategioihin. Tutkimuksessa strategiat kotouttaminen ja vieraannuttaminen nähtiin ongelmallisina niiden vastakkaisuuden vuoksi, koska käännös on aina jollain tasolla kotoutettu. Todettiin, että merkityksellisempää olisi tutkia, minkä tasoista kotouttaminen on.
Angloamerikkalaisissa maissa on yleensä käytäntönä käännöksen kotouttaminen (domestication), joka tarkoittaa tekstissä olevien vieraiden elementtien korvaamista ja muokkaamista tutummiksi kohdekulttuurisille lukijoille. Juhan käännöksen kohdeyleisö ei kuitenkaan edusta tyypillistä lukijakuntaa vaan vähemmistöä. Tutkimuksen hypoteesina onkin, että kääntämisstrategia poikkeaa tyypillisestä kotouttamisesta, ja että suomalaista kulttuuria tuodaan käännöksessä esille vieraannuttavan käännöksen (foreignization) kautta.
Analyysiosassa kulttuurisidonnaiset elementit jaettiin kolmeen pääkategoriaan: erisnimet, joihin kuuluvat paikan- ja henkilönnimet; karakteristiikka, osa-alueina työnimekkeet ja kolmen päähenkilön kuvaukset; elämäntapa, osa-alueina rakennukset ja sisätilat, ja ruoka- ja juomasanat. Tutkimuksessa selvisi, että kotouttaminen oli pääasiallinen strategia, mutta vieraannuttamistakin esiintyi jonkin verran. Käännösstrategia oli siis molempien strategioiden sekoitus. Näin ollen, hypoteesi osoittautui paikkansapitäväksi, sillä kohdeyleisö vaikutti käytettyihin käännösstrategioihin. Tutkimuksessa strategiat kotouttaminen ja vieraannuttaminen nähtiin ongelmallisina niiden vastakkaisuuden vuoksi, koska käännös on aina jollain tasolla kotoutettu. Todettiin, että merkityksellisempää olisi tutkia, minkä tasoista kotouttaminen on.