Murteellisuus kaavanimistössä. Tarkastelun kohteina Etelä-Pohjanmaan murre ja lounaismurteet
Pelkonen, Joanna (2015)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on kaavanimistö ja sen murteellisuus. Tutkielman tavoitteena on selvittää mitkä ovat kaavanimien nimenantoperusteet sekä miten murteellisuus näkyy kaavanimistössä. Työssäni selvitän, onko murrealueilla vaikutusta siihen, kuinka laajasti murteellisuus näkyy kaavanimistössä. Tutkin myös, esiintyvätkö murrepiirteet aihepiiriniminä kaavanimistössä ja vaikuttavatko paikkakunnan koko ja sijainti murrenimien lukumäärään. Selvitän aineistossani olevat murteelliset ilmaukset yleiskieliseen muotoon. Lisäksi tutkin, minkälainen murreaines hyväksytään kaavanimistöön ja missä kohtaa nimeä murreaines esiintyy.
Aineistooni olen valinnut Etelä-Pohjanmaan murrealueelta kunnat: Alavus, Kauhajoki, Kauhava, Laihia ja Seinäjoki. Lounaismurteiden alueelta tutkimusaineistooni kuuluvat: Luvia, Naantali, Rauma, Rusko ja Salo. Olen valinnut aineistooni kuntia, jotka ovat erikokoisia ja sijaitsevat eri puolilla murrealuetta. Tutkimukseni teoreettinen tausta on nimistötieteellinen ja murremaantieteellinen sekä käytän tutkimuksessani hyväksi paikannimien ja kaavanimien teoriaa. Etsin kaavanimistöstä Etelä-Pohjanmaan murteelle ja lounaismurteille tyypillisiä piirteitä ja äänneasuja. Poimin aineistostani murresanat ja selvitän niiden merkityksen. Kaavanimien arvioinnin kriteereinä käytän hyvän kaavanimen ominaisuuksia, joita ovat mieluisuus, muistettavuus, vaivattomuus ja muuttumattomuus.
Tutkimukseni päätelmissä totean, että kaikista aineistoni kuntien kaavanimistöistä löytyy murteellisuutta. Lounaismurteiden alueella murteellisia piirteitä on kahdeksalla prosentilla kaavanimistä. Etelä-Pohjanmaan murrealueella vastaava luku on kaksi prosenttia. Raumalla murteellisuutta on eniten, 16 prosenttia sen kaavanimistä on murteellisia. Molempien murrealueiden kaavanimistössä käytetään enemmän murresanoja kuin murteellisia äänneasuja, mutta lounaismurteiden alueella murteellisten äänneasujen osuus murteellisista ilmauksista on huomattavasti suurempi. Sekä vanhaan nimistöön pohjautuvissa että aihepiirin mukaan nimetyissä kaavanimissä käytetään murresanoja ja murteellisia äänneasuja. Aineistoni kaavanimissä murreaines on pääsääntöisesti nimen määriteosassa, mutta joissakin tapauksissa murteellisuutta on myös nimen perusosassa.
Aineistooni olen valinnut Etelä-Pohjanmaan murrealueelta kunnat: Alavus, Kauhajoki, Kauhava, Laihia ja Seinäjoki. Lounaismurteiden alueelta tutkimusaineistooni kuuluvat: Luvia, Naantali, Rauma, Rusko ja Salo. Olen valinnut aineistooni kuntia, jotka ovat erikokoisia ja sijaitsevat eri puolilla murrealuetta. Tutkimukseni teoreettinen tausta on nimistötieteellinen ja murremaantieteellinen sekä käytän tutkimuksessani hyväksi paikannimien ja kaavanimien teoriaa. Etsin kaavanimistöstä Etelä-Pohjanmaan murteelle ja lounaismurteille tyypillisiä piirteitä ja äänneasuja. Poimin aineistostani murresanat ja selvitän niiden merkityksen. Kaavanimien arvioinnin kriteereinä käytän hyvän kaavanimen ominaisuuksia, joita ovat mieluisuus, muistettavuus, vaivattomuus ja muuttumattomuus.
Tutkimukseni päätelmissä totean, että kaikista aineistoni kuntien kaavanimistöistä löytyy murteellisuutta. Lounaismurteiden alueella murteellisia piirteitä on kahdeksalla prosentilla kaavanimistä. Etelä-Pohjanmaan murrealueella vastaava luku on kaksi prosenttia. Raumalla murteellisuutta on eniten, 16 prosenttia sen kaavanimistä on murteellisia. Molempien murrealueiden kaavanimistössä käytetään enemmän murresanoja kuin murteellisia äänneasuja, mutta lounaismurteiden alueella murteellisten äänneasujen osuus murteellisista ilmauksista on huomattavasti suurempi. Sekä vanhaan nimistöön pohjautuvissa että aihepiirin mukaan nimetyissä kaavanimissä käytetään murresanoja ja murteellisia äänneasuja. Aineistoni kaavanimissä murreaines on pääsääntöisesti nimen määriteosassa, mutta joissakin tapauksissa murteellisuutta on myös nimen perusosassa.